Koulujen päättyminen toi lasten päiviin vapaata aikaa tuntikausia lisää. Häikäisevät säät ovat viime päivinä houkutelleet osan kesälomalaisista ulkoilmaan, mutta silti moni koululainen käyttää lisääntyneen aikansa olemalla entistä tiiviimmin netissä.
Keskusteluun lasten netin ja tietokoneen käytöstä liittyy paljon ehdottomia mielipiteitä. Yleinen näkemys on, että mitä vähemmän aikaa lapset viettävät netissä, sen parempi. Netissä on lapsille tarjolla kuitenkin myös laadukasta aineistoa.
Myös pelaaminen, joka on tutkitusti suomalaislasten yleisintä toimintaa netissä, voi kehittää lapsen tietoja ja taitoja. Netin käyttö ei ole lapselle vain hyväksi tai vain vahingoksi. Se voi olla kumpaakin. Väistämätöntä silti on, että netissä vietetty aika on pois esimerkiksi lapselle elintärkeästä liikunnasta.
Vääjäämätön tosiasia on sekin, että internet on tullut suomalaislasten elämään pysyvästi. Tuoreen Lapset netissä -selvityksen mukaan viidennes jo parivuotiaistakin lapsista käyttää nettiä, 10–12-vuotiaista käytännössä kaikki.
Netin vahingollisia seurauksia on siksi vaikea poistaa lasten elämästä kokonaan, mutta kielteisiä vaikutuksia kannattaa yrittää minimoida.
Lapset netissä -selvityksen mukaan lähes kaikissa lapsiperheissä jälkikasvun netin käytöllä on rajoja. Yleisemmin ne koskevat netissä vietettyä aikaa, toiseksi eniten sitä, mille sivuille on lupa mennä. Jälkimmäistä rajoitusta vahvistetaan joka kolmannessa perheessä suodatin- tai esto-ohjelmilla.
Vaikka useimmat vanhemmat pyrkivät suojaamaan lapsia netin vaaroilta, valvonnassa on selvästi isoja aukkoja. Sama selvitys osoittaa, että 4–6-vuotiaistakin 40 prosenttia käyttää nettiä aika ajoin yksin, 7–9-vuotiaista lähes 70 prosenttia.
Väestöliiton tiistaina julkistama, poikien puhelimen yhteydenottoja koskeva selvitys kertoo sekin yhdestä nettimaailman ongelmasta: porno tunkeutuu myös lasten maailmaan. Vaikka Suomen laissa on suojaikärajat pornografisen materiaalin jakelulle, hyvinkin nuoret lapset näkevät sitä netissä tahtoen tai tahtomattaan.
Esimerkiksi iällä on merkitystä siinä, miten pornografinen materiaali vaikuttaa lapseen. Väestöliiton mukaan on myös sellaisia lapsia, joita voi järkyttää yhdenkin pornografisen kuvan näkeminen. Siksi tarvitaan edelleen lasten suojelua niin netin pornolta kuin väkivallaltakin. Koulu voi tehdä osansa valistusurakasta, mutta päävastuu on vanhemmilla.
Tekniikan kehittyminen vain tekee suojelutyöstä yhä vaikeampaa. Jos kotitietokone onkin vanhempien silmien alla, nettiin pääsee yhtä sujuvasti myös kännykällä ja tablettilaitteilla.
Väestöliiton asiantuntijat kehottavat vanhempia puhumaan lapsille seksuaalisuudesta, myös siitä, mitä porno on. Kehotus perustuu asiantuntijuuteen, mutta silti sen tehosta ei ole takeita. Suomalaisessa perinteessä seksuaalisuus on teema, josta ei ole kovin vilkkaasti ja vapautuneesti lasten ja vanhempien välillä jutusteltu.