Vain 27 prosenttia suomalaisista haluaisi pormestarin johtamaan kuntaa.
Jos kuitenkin pormestari valitaan, edellytetään, että pormestari on täysillä valtuuksilla toimiva ja kuntalaisten valitsema eikä mikään vesitetty avomalli. Suomessa pormestaria pisimmälle sorvanneen Vihdin esittämä valtuuston valitsema pormestari saa kansalaisten tuomion. Kaksi kolmesta on suoran kansanvaalin kannalla.
Vielä enemmän, eli liki seitsemänkymmentä prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että että pormestarilla pitäisi olla laajat valtuudet. Poliittisen johtajan lisäksi hän olisi myös kunnanjohtaja.
Kokoomuslaisten, demareiden ja vihreiden kannattajat suhtautuvat pormestariin suopeimmin. Heistäkin vain noin 30 prosenttia kannattaa pormestarimallia.
Pienimmillään pormestarin tuki on vasemmiston, pienpuolueiden ja keskustan kannattajilla.
Vihreiden, demareiden ja keskustan äänestäjät vaativat selkeimmin pormestarin valintaan suoraa kansanvaalia. Kaksi kolmesta heistä on sitä mieltä.
Vasemmistoliittolaisista 40 prosenttia valituttaisi pormestarin valtuustolla ja 55 prosenttia on suoran kansanvaalin kannalla. Vasemmistoliiton kannattajat suhtautuvat pormestariin kielteisimmin, ovat eniten sitä mieltä, että valtuuston tulisi valita pormestari ja rajaisivat eniten tehtäviä.
Kunnanjohtaja halutaan valita määräajaksi
Eniten pormestarilla on kannatusta pääkaupunkiseudulla ja taajamissa. Selkeimmin pormestaria vastaan ollaan Lapissa. Vain 16 prosenttia lappilaisista kannattaa pormestaria.
Oulun läänin kaupunkilaisista joka kolmas on pormestarin kannalla, kun taas maaseutukunnissa pormestaria kannattaa vain 16 prosenttia.
Oulun läänissä ollaan tiukimmin suoran kansanvaalin kannalla. Samoin Oulun läänin asukkaat ovat muita useammin sitä mieltä, että pormestarille pitäisi sisällyttää myös kunnanjohtajan tehtäviä.
Miehet kannattavat naisia enemmän pormestarimallia. Naiset sen sijaan ovat miehiä tiukemmin sitä mieltä, että pormestari tulisi valita suoralla vaalilla.
Nuoret ovat vanhempia enemmän pormestarin kannalla. Eläkeläiset vastustivat selkeimmin mallia, neljänneksellä heistä ei ollut kylläkään kantaa asiaan.
Nykyjärjestelmän parantaminen siten, että kunnanjohtaja valitaan määräaikaiseksi uppoaa kansalaisten pirtaan hyvin: 69 prosenttia vastaajista kannattaa määräaikaisuutta. Eniten kannatusta tulee vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjiltä. Heistä yli 75 prosenttia kannattaa sitä. Vähiten määräajalle lämpenevät puolestaan keskustan kannattajat, vaikka heistäkin sitä kannattaa enemmistö, 59 prosenttia.
Alueellisia eroja ei määräaikaisuuden kannatuksessa ole.
Viime aikojen keskustelussa on myös esitetty, että kunnan ykköspoliitikolle, hallituksen tai valtuuston puheenjohtajalle pitäisi maksaa palkkaa osa-tai kokoaikaisesti, jotta heillä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet perehtyä asioihin. Palkka jakaa vastaajat kahtia. Puolet heistä tyrmää ajatuksen ja 42 prosenttia kannattaa sitä.
Uudellamaalla ajatukselle lämpenee niukka enemmistö, 52 prosenttia, kun taas Pohjois-Suomessa sitä kannattaa vain 37 prosenttia vastaajista. Pääkaupunkiseudulla ja yleensä kaupungeissa ajatus saa maaseutua enemmän kannatusta.
Vihreiden kannattajien enemmistö on ajatuksen takana, vähiten se saa puolestaan kannatusta demarien ja keskustan kannattajilta.