Kolumni

Pormestarille tietä antakaa – pormestari voi vahvistaa kunnan poliittista ohjausta

Pormestarimalli on ollut viime aikoina Oulussa keskustelun aiheena.

Pormestarimalli on ollut viime aikoina Oulussa keskustelun aiheena. Samaa keskustelua on käyty useassa muussakin kaupungissa ja kunnassa. Malli on nähty erääksi ratkaisuksi poliittisen johtajuuden vahvistamisessa. Jätin Lapin yliopistoon tarkastettavaksi pro gradu -tutkielman, joka tarkastelee pormestarimallin toteutumista politiikan ja hallinnon välisessä suhteessa. Tutkimuskohteenani oli neljä pormestarikuntaa, Tampere, Pirkkala, Helsinki ja Puolanka.

Riikka Moilanen
Riikka Moilanen
Kuva: Niko Raappana

Tulokset voidaan jakaa kolmeen eri kokonaisuuteen. Ensinnäkin pormestari toimii kansanvaltaisuuden vahvistajana, jolloin hän toimii kuntalaisille kunnan ja päätöksenteon kasvoina sekä samalla selkeyttää poliittista johtajuutta.

Toiseksi pormestari toimii poliittisena johtajana. Tulokset osoittavat, että pormestarimallissa poliittinen johtajuus muuttuu perinteisestä puoluepolitiikasta kunnan etua tavoittelevaksi johtajuudeksi ja samalla kompromissihakuisuus kasvaa. Pormestarin rooli korostuu politiikan ja hallinnon välisessä suhteessa. Hän toimii tiedon välittäjänä poliittisista linjauksista hallintoon ja tätä kautta valmisteluun, jolloin kunnan poliittinen ohjaus vahvistuu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että linjauksia haetaan ennakkoon ja hallinto toteuttaa valmistelua ohjauksen pohjalta.

Kolmanneksi, koska pormestarissa yhdistyvät sekä politiikka ja hallinto, se aiheuttaa tasapainoilua näiden kahden välillä.

Pormestaria arvioidaan kuntalaisten suunnasta toisin kuin ammatillista johtajaa, koska äänestäjä on toimeksiantaja. Mikäli pormestarin toiminta tuottaa pettymyksen, seuraavissa kunnallisvaaleissa ehdokkaan voi vaihtaa. Lisäksi pormestarin tulee nauttia valtuuston enemmistön luottamusta ja tätä arviota tehdään koko vaalikauden ajan. Tässä yhteydessä voidaan kysyä, miten pormestari toimii vaikeissa tilanteissa ja jännitteisessä poliittisessa toimintaympäristössä?

Suurimmalla osalla kunnista on tällä hetkellä vaikea taloudellinen tilanne, ne velkaantuvat, palvelujen tarve kasvaa ja väestö ikääntyy. Niissä tarvitaan sopeuttamistoimia. Tällöin pormestarin tulee arvioida kunnan kokonaisetua ja samalla kantaa poliittisena johtajana vastuuta sen johtamisesta. Kansanvaltaisuus ja vuoropuhelu tuovat myös vastuuta aiempaa enemmän. Löytyykö tuolloin vahvaa poliittista johtajuutta?

Pormestari toimii poliitikkona kuntajohtajien yhteistyöverkostoissa. Niissä tasa-arvoiset kollegat, joista osa on poliitikkoja ja osa ammatillisia kuntajohtajia, pyrkivät edistämään kuntien yhteistä edunvalvontaa. Pormestari voi käydä rohkeaa poliittista keskustelua ja samalla ammatillinen kunnanjohtaja arvioi poliittista liikkumavaraansa.

Onko suomalainen kuntien edunvalvonta saamassa uusia toimintamalleja pormestareiden kautta? Suomalainen politiikka on perinteisesti perustunut perinteisten puolueiden konsensuspolitiikkaan. Tämä näkyy niin valtakunnan politiikassa kuin kuntien edunvalvonnassa. Usein kompromissien kautta syntyneen sanoman terävin kärki hioutuu. Nyt jää nähtäväksi, onko Suomeen syntymässä pormestareiden kautta uusia kuntapuolueita ja samalla niiden edunvalvonta muuttaa muotoaan. Kuka käyttää tuolloin kovinta ääntä?

Poliittinen ohjaus saa pormestarimallissa kiitosta ja sen katsotaan edistävän päätöksentekoa. Perinteisesti politiikka tulee mukaan prosessiin varsinaisen päätöksenteon yhteydessä. Valmistelun on katsottu kuuluvan hallinnolle siitäkin huolimatta, että se voi sisältää merkittäviä arvovalintoja. Pormestarimalli vahvistaa politiikan mukaan ottamista asioiden valmisteluvaiheisiin. Herää kysymys, eikö näin voisi toimia missä tahansa kuntajohtamisen mallissa. Onko poliittinen ohjaus uhka hallinnon itsenäiselle valmistelulle?

Kuntajohtaminen perustuu itsehallintoon ja kansanvaltaisuuteen, jossa julkisen hallinnon tulisi perustua avoimuuteen ja asioiden läpinäkyvyyteen. Poliittinen ohjaus toimivana mallina nopeuttaa päätöksentekoa, vahvistaa johtajuutta ja vähentää vastakkainasettelua politiikan ja hallinnon välillä. Siihen ei välttämättä tarvita pormestarimallia.

Kuntalaki siirtää pormestarille aiemmin kunnanjohtajalle kuuluvia tehtäviä. Perinteiseen duaalimalliin verrattuna pormestarilla on esimiesasema. Hän johtaa kunnan hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Pormestari valitaan poliittisin perustein, jolloin henkilön kokemus, osaaminen ja koulutustausta vaihtelevat. Pormestarin valinnan yhteydessä ei määritellä osaamisvaatimuksia samalla tavoin kuin kunnanjohtajan valinnassa. Sen sijaan pormestarin valinnassa painottuvat demokratian tahto ja poliittinen johtajuus. Oikeutetusti voidaan kysyä, miten voimme varmistua, että hänen osaamisensa vastaa tehtävien edellyttämää tasoa. Onko hallinnon tehtävä tällöin paikata pormestarin mahdollinen osaamisvaje?

Riikka Moilanen valmistuu hallintotieteiden maisteriksi 29.1. Lapin yliopistosta.