Oulun kaupunginjohtaja Kari Nenonen vaatii, että kuntalii-tosavustukset pitää säilyttää nykyisellään. Avustusten jatko on auki ja uhattuna. Esimerkiksi alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) on julkisuudessa vilauttanut avustusten leikkauksia ja pitänyt nyt maksettavia avustuksia liian suurina.
Kaupunkikuntiin liittyvien pienempien kuntien valtionosuusongelma on selvä. Koska esimerkiksi Oulun ympäristökunnat saavat kaupunkia korkeammat valtionosuudet, rahat vähenevät liitoksessa tämän pienemmän liittyjän osalta. Uuden kunnan valtionosuus määräytyy uuden kunnan perusteiden ja lukujen mukaan.
Nenonen arvioi, että esimerkiksi Oulun ja Ylikiimingin liitoksessa Ylikiimingin valtionosuudet putoavat viiden vuoden aikana 7,4 miljoonaa euroa siihen verrattuna, että kunta olisi jatkanut yksin.
Hän ei vaadi eroja korvattavaksi pysyvästi. Tällöin syntyy säästöä kunta- ja valtiontalouteen ja jakovaraa muille kunnille. Muutenkaan ei kaivata pysyviä uusia tukijärjestelmiä.
"Mutta siirtymäkaudella kustannuksia pitäisi korvata, koska silloin syntyy paljon kuluja, kun palvelurakenteita rukataan yhteen. Yhdistymisavustuksia pitäisi maksaa jatkossakin viisi vuotta."
Kaupunginjohtaja ihmettelee, että keskustelua ei ole lainkaan käyty siltä pohjalta, että kuntaliitoksilla tulee uutta jakovaraa kunnille. Tämä luo tasapainoa, koska tällä jakovaralla pystytään tukemaan heikoimpia ja syrjäisimpiä kuntia.
Nenonen ei usko, että heikompien syrjäisten kuntien keskinäiset liitokset voivat niitä pelastaa. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa on monia pinta-alaltaan laajoja haja-asutusalueella olevia kuntia.
Keskustelua tarvitaan
Kuntaliitoskeskustelu käynnistyi toden teolla Oulun seudulla, kun Nenonen esitti viime syksynä Kalevassa Suur-Oulua, johon kuuluisivat Oulun seutukunnan kuntien lisäksi myös Ii ja Ylikiiminki.
Sen jälkeen kaupunginjohtaja sai kuulla korvamakeaa kotitarpeiksi. Lähikuntien kunnanjohtajat pitivät Kempeleessä kriisikokouksen, jossa Nenonen sai ryöpytystä aktiivisuudestaan. Oulun kaupunkia syytettiin kahdella pallilla istumisesta. Ihmeteltiin, onko kaupunginjohtaja tunkeutunut poliitikkojen kentälle.
"Ei minua missään nimessä kaduta. Olisi kaduttanut varmasti, jos olisin jättänyt sanomatta oman mielipiteeni, koska keskustelua edellytti jopa valtioneuvosto. Olisi kauhea juttu, jos Pohjois-Suomen suurimman kaupungin johtaja ei haluaisi tai uskaltaisi esittää mielipidettä tällaisesta tärkeästä asiasta. Jonkun piti avata keskustelu, ja se olin luontevasti minä", Nenonen sanoo.
Hän uskoo, että pystyi vaikuttamaan kansalliseen keskusteluun.
Nenosen edeltäjä, nykyinen Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne arvioi läksiäispuheenvuorossaan Oulun valtuustosalissa vuonna 1999, että kymmenen vuoden kuluessa Oulun seudulla on yksi suuri kunta.
"Olin jo silloin sitä mieltä, että näin voi olla. Ehkä näin ei ole vielä vuonna 2009, mutta suunta on selvä. Suurta kertarysäystä ei tule, kun siihen ei kuntia velvoiteta. Mutta pikku hiljaa muodostuu Oulun seudulle yksi iso kunta. Kuinka iso, en lähde sitä nyt arvioimaan", Nenonen kuittaa.
Kaikki liitokset vaikeita
Vaikka pienen Ylikiimingin ja ison Oulun liitoksen voi nähdä symbolisena, on se Nenosen mukaan osoittanut, että jokainen kuntaliitos on iso asia. "Tämä on hyvä esimerkki siitä, että kun molemmilla puolilla on hyvää tahtoa ja halua, niin saavutetaan hyvä lopputulos."
Asiat tuotiin pöydälle avoimesti ilman sarvia ja hampaita. "Kuntaliitosselvityksen aikana rohjettiin tehdä päätöksiä, jotka merkitsevät rakenteiden muutoksia. Asioita ei jätetty siihen tilaan, että ikävät päätökset, kuten esimerkiksi koulujen lakkautukset, oltaisiin jätetty uudelle kunnalle", kaupunginjohtaja kiittelee.
Nenosta huolettaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kohtalo, koska päähallituspuolueiden kannanotot ovat kaukana toisistaan. Ne näyttävät yhä enemmän betoniin valetuilta.
Kaupunginjohtaja ei usko suuruuden ideologian kääntyvän itseään vastaan. Esimerkiksi Pohjois-Suomen suurimman työnantajan Oulun kaupungin organisaatio on pilkottu osiin. "Kaupunki toimii tehokkaasti, väitän. Onhan Nokiakin 40 000 työntekijän yksikkö. Ja hyvin toimii."
Tulossa olevan puitelain sisällöstä voidaan esittää vain arvailuja.
"Oletan, että suurille kaupunkiseuduille määritellään omia tehtäviä, mutta tuoko laki uutta esimerkiksi Oulun seudulla jo harjoitettuun toimintaan?" Nenonen kysyy.
Hän uskoo, että puitelaki voi velvoittaa esimerkiksi asunto- ja työssäkäyntialueita yhteiseen maankäytön suunnitteluun ja palvelujen seudulliseen kehittämiseen. Se ei ole Oulun seudulle mitään uutta.
"Toivon, että laki tarkoittaisi jotain syvempää yhteistyötä ja analyysia siitä, mitä tulisi tehdä." Hän ei kuitenkaan halua tarkemmin määritellä, mitä nämä tehtävät olisivat.
Nenonen ihmettelee aluekunta- ja piirikuntamallien kimpussa puuhastelua.
"Ne ovat vain uusia hallinnonaloja, kun kaivattaisiin syvällisempää analyysiä sille, miten vanhoja kevennetään. Ei pidä lähteä perustamaan uutta hallintoa. Se on heikoin ratkaisu."
Pohja yhä ict-työpaikoissa
Nenosen mielestä ei ole tarvetta reivata kaupungin kurssia, vaikka ict-alan työpaikkoja on mennyt nurin Oulussakin pilvin pimein.
"Siinä olemme ehdottoman hyviä. Esimerkiksi Nokian tutkimuskeskuksen johtajan Bob Iannuccin mukaan Oulun yliopisto on ykkönen yhtiölle äärimmäisen tärkeän radioteknologian tutkimuksessa. Nokialla on edelleen vahvin tuotekehittely-yksikkö täällä Oulussa."
"Kaupungin tehtävä on edesauttaa, että Oulun mallin mukainen yhteistyö yritysten, VTT:n, yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa jatkuu. Siihen on panostettu muun muassa juhlavuoden päätöksillä. Se on ykkösasia."
Nenosen mukaan toinen tärkeä kehittämisen kohde on ympäristöteknologia. Esimerkiksi vesiteknologian puolella Kemira on Oulussa hyvin vahva.
Hyvinvointiteknologiaa puolestaan edistää juhlavuoden päätös hyvinvointikeskuksen perustamisesta. Tulevaisuuden alat lääketieteen tekniikka ja biotekniikka ovat selvästi vaikeampia haasteita.
Tärkeä on myös vahva metsäteollisuus, esimerkkinä Stora Enson huippumodernit paperikoneet.
Oulun mallia kävi juuri katsomassa muun muassa Venäjän pääministeri Mihail Fradkov.
"Se on poikkeuksellinen malli ja meillä on etumatkaa. Sillä on vahva perinne ja se toimii parhaiten täällä."
Lapset Tietomaahan
Jos Nenosille on tulossa vieraiksi lapsiperhe, ennemmin tai myöhemmin tie vie Tietomaahan. Jos vieraat ovat varttuneempia, käyttävät Nenoset mielellään vieraitaan Oulun ravintoloissa syömässä, jos ei syödä kotona.
Tie vie vieraiden kanssa myös kulttuuritapahtumiin. Hyvä esimerkki on kaupunginorkesterin konsertti, etenkin jos vieras on ulkomaalainen. "Viulu soi samanlaisena kaikilla kielillä."
Hyväkuntoinen vieras saattaa joutua isännän kyytiin hiihtoladulle tai juoksupolulle.
Mieluisia käyntipaikkoja ovat Pikisaari, tori ja lohiportaat.
Vastoin yleistä käsitystä kaupunginjohtajan mielestä vanhat rakennukset tulisi säilyttää. "Aseman uudistamista toki puolsin, koska muuten siellä ei olisi tapahtunut mitään", hän puolustelee.