Tarve korkeakouluopintojen vauhdittamiseen myönnetään yleisesti, mutta keinoista ei tahdo löytyä yksimielisyyttä. Erimielinen oli myös opintolainavähennyksen käyttöönottoa valmistellut työryhmä. Kulttuuriministeri Tanja Karpelalle tiistaina luovutettu muistio sisälsi kriittiset lausumat verohallinnon ja Kelan edustajilta. Silti ryhmän enemmistön ehdotus kannustavan opintolainavähennyksen käyttämisestä olisi toteutuessaan pitkä askel oikeaan suuntaan.
Opintolainavähennys tehtäisiin suoraan verosta. Siihen olisi oikeutettu määräajassa korkeakoulututkinnon suorittanut verovelvollinen, joka lyhentää opintolainaansa. Mitään ylikireää aikataulua ei vaadittaisi. Oikeus vähennykseen säilyisi kaikissa korkeakouluopinnoissa, vaikka määritelty aika ylittyisi tutkinnon laajuudesta riippuen vuodella tai kahdella.
Kelan ja verohallinnon edustajat olivat stipendimallin kannalla. Heidän kannattamansa 1 000-2 000 euron stipendi maksettaisiin suoraan tutkinnon suorittaneen pankkitilille. Työelämään siirtymistä vauhdittaa kuitenkin paremmin oikeus verovähennykseen. Jos valmistunut olisi esimerkiksi äitiyslomalla, hänen vähennysoikeutensa vain siirtyisi tuonnemmaksi.
Opintorahaan ja asumislisään korotuksia ajaneen Suomen ylioppilaskuntien liiton edustajat puhisivat pettymystään. Heille ei kelpaisi myöskään stipendimalli. Kaikkien pitäisi ilmeisesti saada SYL:n mielestä opiskella niin leppoisaan tahtiin kuin lystää. On kuitenkin syytä muistaa, että yhteiskunnan säkki ei ole pohjaton. Suomessa korkeakouluopiskelijat saavat yhteiskunnalta runsaskätisen lahjan myös siinä, että heiltä ei peritä lukukausimaksuja. Veronmaksajat kustantavat heille opiskelupaikan, jonka hinta on roimasti korkeampi kuin perus- tai ammattikouluissa.
Opintolainan valtiontakauksen määrää ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 220 eurosta 300 euroon kuukaudessa 1.8.2005 alkaen. Kenenkään ei tarvitse kituuttaa opiskeluaikanaan. Vakavasti opinnot ottava tietää kykenevänsä maksamaan lainat takaisin entistä varmemmin, kun vastaisuudessa tulisi apua myös ehdotetusta vähennysoikeudesta.
Ehkäpä tulevaisuudessa valtion budjetissa on varaa myös tukien korottamiseen. Se edellyttää kuitenkin, että nykyistä suurempi osa aktiivi-ikäisestä väestöstä osallistuu työelämään. Esimerkiksi opintojen viivästyminen jarruttaa tilanteen paranemista. Siksi olisi paikallaan, että 1.8. 2005 ja sen jälkeen opintonsa aloittavien kaavailtu kannustaminen saisi vaikuttaa.
paakirjoitus@kaleva.fi