Porilaisten marssilla ei olekaan mitään tekemistä porilaisten kanssa. Liioin sillä ei ole mitään tekemistä vuonna 1808-1809 käydyn Suomen sodan kanssa. Marssin päämelodia on länsieurooppalaista perintöä; se kulkeutui Pohjolaan 1700-luvun lopussa.
Historian emeritusprofessori Jussi T. Lappalainen kertoo Porilaisten marssin vaiheista tuoreessa teoksessa Suomen sodan historia 1808-1809 (SKS). J. L. Runeberg sijoitti taiteilijanvapaudella "Porin uljaan marssin" teokseensa Vänrikki Stoolin tarinat.
Viaporin rykmentin kapellimestari Christian Kress sovitti kyseistä melodiaa harjoituskappaleeksi Helsingin mamsellien pianotunneille. Nousevilla sävelkuluilla hän antoi kappaleeseen kiivautta ja voimaa.
Perusmelodia on kuultavissa Bellmanin laulussakin. Marssi kulki 1700- ja 1800-luvun taitteessa myös nimellä Napoleon Bonaparten marssi Egyptiin.
Stoolin tarinain innostuksessa syntyi vuonna 1851 Elon taistelussa -niminen näytelmä. Kohtauksessa, jossa von Döbeln astui näyttämölle, piti soittaa marssia. Kapellimestari Konrad Greve osui valitsemaan Kressin koosteen. Vasta tällöin se miellettiin von Döbelnin ja porilaisten yhteyteen, ja saman tien siitä tuli kuolematon.