Pori Jazz on suomalaisessa kulttuurikentässä paljon enemmän kuin suuri festivaali, se on käsite. Eikä pelkästään suomalainen, vaan kansainvälinen; se on yksi Euroopan suurista jazztapahtumista. Vuonna 2002 väkeä kävi 115 000 ja lippuja myytiin 65 000 kappaletta.
Ensi kesän festari on järjestyksessään 39:s ja se pyörii kolmen miljoonan euron budjetilla. Tapahtuman luonne ja rakenne on entinen, vain ajankohtaa on rukattu aikaisemmasta. Järjestäjien mukaan tällä pyritään välttämään eurooppalaista festivaaliruuhkaa ja musiikki soi Kokemäenjoen suussa ensi heinäkuussa 17.-25. päivä.
Torstai-illan Pori Jazzin johtotroikka, taiteellinen johtaja Jyrki Kangas, toimitusjohtaja Alpo Suhonen ja tiedotuksesta vastaava Mikko Peltola, vietti ravintola Dupontissa Oulussa . Ohjelmassa oli jazzia ja kyseessä show case-tapahtuma, jossa pohjoisen esiintyjät pääsivät näyttämään kykynsä. Idea on lainattu Amerikasta ja toteutettu alun perin kantrimusiikissa; alan kongresseissa bändeillä on varttitunti aikaa vakuuttaa ostajat kyvyistään ja viiden minuutin roudaustauon jälkeen lauteille kapuaa uusi yrittäjä.
Kankaan mukaan ravintoloitsija Pertti Sipola otti häneen yhteyttä ja tällaiseen rakenteeseen päädyttiin. Joulukuussa Dupontin lavalle kiipesi viisi yrittäjää, torstai-iltana viidestä ilmoittautuneesta neljä uskaltautui kokeeseen - kaikki naisvokalisteja.
"Ehkä se on hyvä asia, että pohjois-suomalaista jazzia esitellään. Se uhkaa jäädä ulkopuolelle", Kangas pohti. Joulukuun kokemukset olivat sen verran hyvät, että toinenkin kierros järjestettiin. Kangas toivoi, että esiintyjät saavat tätä kautta huomiota Oulussa ja työllistyvät - soittokierrosta ei järjestetty pelkästään heitä varten.
Kalotista on tullut
tasavertainen
Kangas katsoo suomalaisen jazzin nousseen vahvasti ja olevan nykyisellään kilpailykykyistä missä tahansa tarkastelussa."Tämä on oikeastaan tapahtunut viidessä vuodessa. Vielä 1990-luvun lopulla ei ollut tällaista maakuntajazzia." Yksi syy tähän on Kankaan mukaan pop & jazz-koulutus Oulussa.
"Jazzmuusikot, mitä Oulussa koulutetaan, ovat miehittäneet tanssiorkesterit. Niiden taso on noussut huimasti siitä, mitä se on ollut 5-10 vuotta sitten."
Kankaan mielestä suomalaisen tai ulkomaisen jazzin ero on muuttunut kategoriseksi; toisaalta koulutus on Oulussa saman tasoista kuin Okelissa (Pop & Jazz Konservatorio) tai Sibelius-Akatemiassa. Kangas viittaa Ruotsin Luulajaan, missä yhteiskunta sekä tehdyt ratkaisut ovat suosineet jazzmusiikkia ja se näkyy.
"Kalotista on tullut tasavertainen. Luulajan big bandin voi lähettää ihan mihin tahansa niin kuin UMO:nkin", Kangas korostaa. Hän suitsuttaa estoitta myös oululaista jazziin, teatteriin ja ylipäätään musiikkiin erikoistunutta klubia; Alpo Suhonen ehti jo aikaisemmin ihastella ravintolaa.
"Tämä Dupont-klubi on ihan loistava malli mille tahansa klubille Helsingissä tai Euroopassa. On yrittäjän ansiosta, että lähtivät tällaiseen", Kangas kehuu Pertti ja Marja Sipolaa. "Olisi hienoa, että jazzin tuntijoita eksyisi ravintoloitsijan ammattiin."
Festivaali jättää
alueelle miljoonia
Toissa vuonna Porin ohjelmasatsaus ei tuonut odotettuja tuloja, viime vuosi sujui taas hyvin. Ohjelmallisesti molemmat olivat hyviä. "Hyvä festivaali 2002 toi tappiota, hyvä festivaali 2003 toi voittoa", Kangas kuittaa.
Pori Jazzin tapana on ollut pitää mahdollisimman paljon vaihtoehtoja - yleensä kolme kertaa isompi määrä mitä voidaan ottaa - avoimena mahdollisimman pitkään. Ohjelmiston palikat pannaan sitten kerralla kasaan. Tämä vaihe kestää helmikuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin. Ohjelmisto ensi kesäksi esitellään 25. maaliskuuta, tarkentaa Mikko Peltola.
Tähän mennessä on julkistettu brasilialainen pianistiTania Maria sekä ruotsalainen poppia ja jazzia pieteetillä sekoittava Bo Kaspers Orkester sekä ranskalaistuottaja Charles Gilin toistamiseen kokoaman Ultra Meetingin ohjelmisto. Jyrki Kangas oli viikko sitten New Yorkissa haarukoimassa esiintyjiä. Kangas selittää, että Pori on jazzfestivaali, mutta Louis Armstrongin tai Duke Ellingtonin kaltaisia kassamagneetteja ei voi enää syntyä. Muuta rytmimusiikkia on kehitetty improvisaation suuntaan; sitä kautta on "kaikki tullut mukaan."
"Se on enemmän elämäntapa, lifestyle-käsite, kuin musiikkikäsite", Kangas vastaa itse esittämäänsä kysymykseen mitä jazz on.
Pori on selvittänyt kyselytytkimuksella, miksi väki tulee festivaalille. Lähes puolet päättää osallistumisestaan jo vuotta aikaisemmin. Huhtikuussa, kun ohjelmisto julkistetaan, noin 40 prosenttia tekee päätöksensä. Tietyllä solistilla tai orkesterilla on Kankaan mukaan pieni merkitys. Tunnelma koetaan tärkeämmäksi. "Siitä huolimatta meillä ei ole mitään mahdollisuutta hoitaa hommaa halvalla tai kehnosti", Kangas kuittaa.
"Pori Jazzin merkitys on Satakunnan alueelle hyvin tärkeä. Se tuo paljon rahaa, mutta se ei ole se tärkein mittari", tähdentää Alpo Suhonen. "Profiilia ei voi ostaa, se täytyy hankkia."
Muutama vuosi sitten festivaalin taloudellista merkitystä selvitettiin. Sen mukaan festivaaliviikko tuo talousalueelle nykyisin 11-12 miljoonaa euroa. Julkisen rahoituksen osuus festivaalibudjetista oli viime vuonna kahdeksan prosenttia ja kaupungin osuus siitä suurempi kuin valtion. "Porin kaupungille se on enemmän investointi kuin avustus", Mikko Peltola sanoo.