Pori Jazzin pyrkimykset kasvattaa festivaalin kestoa ja saada suuret yleisömassat liikkeelle pop- ja rockmaailman megatähdillä ovat vetäneet vesiperän. Jo ensi vuodeksi Pori supistaa taloudellisten paineiden alla Kirjurinluodon konserttijakson kolmi-, korkeintaan nelipäiväiseksi. Lisäksi festivaalin hallitus on päättänyt ottaa entistä paremmin huomioon kotimaisen jazzin myös Kirjurinluodossa.
Perinteinen Kirjurinluodon torstaina alkanut ja sunnuntain piknik-konserttiin päättynyt neljän päivän jakso venytettiin menneenä kesänä viideksi päiväksi. Pääkonsertti sijoitettiin tiistaiksi uudelle jättiareenalle ja jakso päättyi lauantaina ilman sunnuntain piknik-konserttia.
Laskuja tippuu vielä
Muutoksen synnyttämä epäilyksen hyrinä ei ollut aiheeton. Paul Simonin ja Miriam Makeban tiistaikonsertti ei vetänyt - lipunmyynti jäi odotustasosta noin puoleen! Tappiota oli tuottanut jo edellisen kesän areenatähti Eros Ramazotti. Tämä ei ole voinut olla vaikuttamatta festivaalin talouteen, etenkään kun varsinaisia kassamagneetteja ei Kirjurinluotoon enää ilmestynyt. Hallitus, toiminnanjohtaja ja taiteellinen johtaja olivat totisen paikan edessä, ja kyseiset tahot pitivät jo elokuussa hätäkokouksen.
Mikä oli festivaalivuoden 2002 taloudellinen tulos, Pori Jazz Oy:n toimitusjohtaja ja Pori Jazz ry:n toiminnanjohtaja Hannu Hakala?
"Tulos ei vielä ole lopullinen. Ei ennusteta, sillä laskuja tippuu kaiken aikaa. Mutta Jazzin hallitus piti viime maanantaina palautepalaverin ja silloin todettiin, että viiden päivän formaatti on ehdottomasti liian pitkä. Yleisö ei jaksa eikä organisaationkaan kestävyys riitä. Ensi vuoden suunnittelussa lähtökohtana on jakso torstaista lauantaihin, sunnuntain piknik-konsertin palauttamista harkitaan vielä", Hakala paljastaa.
Suurelle jazzyleisölle Kirjurinluoto on vuosikymmenet ollut festivaalin lippulaiva. Viime aikoina jazzin osuus luodossa on ollut vähäinen, joskus suorastaan marginaalinen. Koko festivaali on saanut jazzin sijaan enemmänkin pop-festivaalin leiman. Ollaanko tämän asian suhteen palaamassa entisiin parempiin aikoihin?
"Tuo on väärä tapa lähestyä asiaa", puolustautuu Hakala. "Olemme purkaneet kolmen viimeisen vuoden musiikkinauhat, ja 72 % musiikista on ollut jazzia. Suuret yleisömassat liikkuvat Kirjurissa, eikä siellä voida soittaa 72-prosenttisesti jazzia."
Kotimaista jazzia on Kirjurin lavalla tarjottu korkeintaan yksi yhtye per festivaali ja uusi jazz on tungettu kaljatelttaan tai lopetettu kokonaan. Ultra Music on kuitenkin saanut paikan Porin Teatterista. Kuka näistä valinnoista oikein päättää?
"Meillä on ohjelmatoimikunta, jonka jäsenet seuraavat oman sektorinsa kehitystä ja antavat esityksiä valinnoista. Lopullisissa valinnoissa ratkaiseva henkilö on Jyrki Kangas, ja minä otan vastuun ohjelmakokonaisuudesta", Hakala sanoo.
Jyrki Kangas on jo vuosien ajan vastannut kysymykseen suomalaisten syrjinnästä Kirjurissa: "Ei kukaan tule luotoon kuuntelemaan suomalaisia."
Viimeistään Jukka Perkon Olavi Virta -projekti ja menneen kesän U-Street All Starsin synnyttämä hurmos kuitenkin todistivat toista. Hakalan mukaan Pori Jazzin hallitus lähteekin nyt siitä, että jatkossa kotimainen jazz pääsee Kirjurinluodossa entistä paremmin esille.