Pääkirjoitus

Populistiset pulinat pois – EU tuo laskelmien mukaan enemmän hyötyä kuin haittaa

Suomi on brittiselvityksen mukaan hyötynyt huomattavasti pian 25 vuotta kestäneestä EU-jäsenyydestä.

-
Kuva: OLIVIER HOSLET

Suomi on brittiselvityksen mukaan hyötynyt huomattavasti pian 25 vuotta kestäneestä EU-jäsenyydestä. Laskelmat osoittavat, ettei EU-eron haikailulla ole minkäänlaista taloudellista todellisuuspohjaa.

Ensi vuonna Suomessa juhlitaan neljännesvuosisataa EU:n jäsenenä. Juhlaan on myös aidosti aihetta, sillä jäsenyys Euroopan unionissa on tuonut Suomelle arveltua enemmän hyötyä.

Brittiläisen konsulttiyhtiön Oxford Economicsin Akavalle tekemän laskelman mukaan EU-jäsenyys on nostanut kotitalouksien keskituloja reilusti yli tuhat euroa ja kasvattanut bruttokansantuotetta 1,2–1,7 prosenttia asukasta kohden.

Jäsenyyden aikana Suomeen on syntynyt 40 000 uutta työpaikkaa. Tämä on merkittävä tieto, sillä esimerkiksi globalisaation aiheuttaman myllerryksen vuoksi entisiä ammatteja on hävinnyt ja teollisuustyötä siirtynyt muualle.

Tutkimuslaitoksen koostaman laskelman pitäisi osoittaa sitkeimmillekin epäilijöille, että haikailu paremmasta ja itsenäisemmästä elämästä EU:n ulkopuolella ei olisi käytännön maailmassa mahdollista. Jäsenmaksujakaan on turha liioitella. Kuten Kaleva kertoi (23.8.), esimerkiksi vuonna 2017 Suomi maksoi EU:lle noin 1,6 miljardia euroa ja sai takaisin 1,7 miljardia.

Selvitys on tehty toteutuneiden tilastojen perusteella. Numerot ovat nähtävillä ja myös muiden laskettavissa. Mukana ei ole politikointia, vaan analyysi on selkeä. Lisäksi Oxford Economics toimii Britanniassa, joka valmistautuu EU-eroon.

Jäsenyys tarjoaa Suomella vapaan pääsyn yli 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinoille. EU-jäsenyys on lisännyt Suomen kokonaiskauppaa arviolta 9–26 prosenttia.

Kauppaa voi tehdä esteettömästi ja investointeja houkutella vauraasta ympäristöstä. EU on myös tehnyt kauppasopimuksia useiden Aasian maiden kanssa. Niinpä kaupalliset reitit ovat avoinna Japanin, Vietnamin ja Singaporen kaltaisiin maihin.

Parhaillaan EU neuvottelee muun muassa Meksikon, Argentiinan ja Brasilian kanssa tehtävistä sopimuksista. Jokainen ymmärtää, ettei Suomella olisi lihaksia solmia kunkin valtion kanssa kahdenkeskisesti vientiä edistäviä jättisopimuksia. EU:lla on maailman suurimpana talousalueena huomattava painoarvo neuvottelupöydissä.

Kun Suomi liittyi yhdessä Ruotsin ja Itävallan kanssa EU:hun vuonna 1995, maailma oli hyvin toisenlainen. Euroopassa elettiin kommunistisen blokin kaatumisen jälkeisessä riemukkuudessa. Demokratia tuntui voittaneen ja sotilaalliset uhat väistyneen.

Tilanne on muuttunut ratkaisevasti, kun Venäjä on voimapolitiikallaan horjuttanut Euroopan sotilaallista tasapainoa ja ryhtynyt houkuttelemaan muutamia Itä-Euroopan maita pois liberaalista demokratiasta.

Oxford-selvityksessä ei painotu muu kuin talous, mutta kuvitella voi sitäkin, millainen Suomen turvallisuuspoliittinen asema olisi ilman EU-jäsenyyttä. Todennäköisesti varsin epämukava.

Sotilaallisten jännitteiden kasvu pelkästään Itämerellä olisi tyrkännyt Suomen vaikeaan ja yksinäiseen rakoseen. Venäjä ei välttämättä ottaisi huomioon pienen naapurimaansa näkemyksiä, koska Suomella ei olisi nykyisenkaltaista merkitystä Euroopan poliittisella kartalla.