Varsova
Vaikka kahden Brysselille punaista valoa vilkuttavan populistisen puolueen yhteinen suosio on noussut Puolassa 25 prosenttiin, se ei uhkaa poliittisten tarkkailijoiden mukaan EU-kansanäänestyksen läpimenoa kesäkuun ensimmäisellä viikolla.
Puolan vasemmisto on antanut selkeän tukensa maansa Euroopan unionijäsenyydelle, ja myös Solidaarisuus-ammattiliitosta polveutuvat liberaali- ja oikeistopuolueet ovat johdonmukaisesti puoltaneet sitä.
Oikeisto: Äänestys ei tuki hallitukselle
Samaan hengenvetoon oppositiossa olevan orvaripuolueet ovat kuitenkin korostaneet kansalaisille, että kyllä-lipun pudottaminen vaaliuurnaan 7.-8. kesäkuuta pidettävässä EU-kansanäänestyksessä ei saa olla kuitenkaan tuenilmaus Demokraattisen Vasemmistoliiton (SLD) luotsaamalle hallitukselle.
"Puolan jääminen unionin ulkopuolelle olisi maan tulevan kehityksen kannalta katastrofi. Se työntäisi meidät Romanian ja Valko-Venäjän synkkään kastiin", muistutti hiljattain liberaalisen Kansalaisjulistuksen johtoon kuuluva Donald Tusk, joka toimii myös parlamentin sejmin varapuhemiehenä.
Vasemmistovetoisen vähemmistöhallituksen pääministeri Leszek Miller useine avainministereineen ja presidentti Aleksander Kwasniewski ovat käyneet viime viikkoina eri puolilla 40-miljoonaista maata jakamassa kansalaisille EU-ilosanomaa.
Useiden poliittisten tarkkailijoiden mukaan maan vallanpitäjät ovat euroinnossaan kuitenkin unohtaneet mainita unionijäsenyyden poikimista mahdollisista Puolalle kielteisistä seikoista.
Viljelijäpuolueen
asenne jyrkentynyt
Maaseudun etuja ajavan viljelijäpuolueen, PSL:n, asenne on jyrkentynyt Euroopan unionia kohtaan puolueen jouduttua lähtemään Millerin hallituksesta puolisen vuotta sitten.
PSL:n puheenjohtaja Jaroslaw Kalinowski on kehottanut hallitusta pyrkimään lisäneuvotteluihin Euroopan komission kanssa, jotta puolalaisille viljelijöille voitaisiin taata paremmat liittymisehdot.
Mielenkiintoista on, että Kalinowskin ahertaessa maatalousministerinä, hän ilmaisi tyytyväisyytensä pääministeri Millerin viime joulukuussa saavuttaman kuuluisan iltalypsyn tuloksiin.
Vaikka maaseudulla asuukin kaikkein intohimoisimmat EU:n vastustajat, mielipidemittausten mukaan viljelijöiden enemmistö kannattaa yhä unionijäsenyyttä.
EU-kielteisillä puolueilla kannatus 25 prosentissa
Puolan liittämistä Euroopan unioniin ovat vastustaneet tulikivenkatkuisimmin Samoobrona (Itsepuolustus) ja LPR-perhepuolue.
Jatkovaltakirjan äskeisessä puoluekokouksessa saaneella Itsepuolustuksen karismaattisella johtajalla Andrzej Lepperilä on selkeä perustelu EU-kriittisyydelleen: "Itsepuolustus ei vastusta sinänsä Puolan unionijäsenyyttä, vaan me tahdomme maallemme reippaasti luvattua hedelmällisemmät liittymisehdot", Lepper korosti.
Lepperin yhtenä päämaalitauluna on ollut PSL, jota se on syyttänyt 40-miljoonaisen maan viljelijäväestön pettämisestä.
LPR:n johto on luonnehtinut Euroopan unionia entisen Neuvostoliiton kaltaiseksi jäykäksi ja epädemokraattiseksi yhteisöksi, joka rajoittaisi taas Puolan oikeuksia ja toimintavapauksia.
"Unioniin liittyminen johtaisi maamme ennen pitkää sekasortoiseen tilaan", on LPR:n johtaja Roman Giertych jyrissyt.
Vaikka Itsepuolustuksen ja LPR:n yhteinen äänipotti nousi tuoreessa gallupissa 25 prosenttiin, poliittiset tarkkailijat eivät usko ilmiön luovan vakavaa uhkaa EU-kansanäänestyksen läpimenolle.
Paavin lausunto
iski särön
Sen sijaan paavin hiljattain antama selkeä siunaus Puolan EU-jäsenyydelle on iskenyt säröjä äärikatolisen radio Maryjan harjoittamaan unionin vastaiseen propagandaan.
Näet EU:n turmiollisuudesta voimallisesti saarnanneen radion johtaja, isä Tadeusz Rydzyk esitti unionista uudenlaisen arvion:
"Unioni ei ole taivas, mutta ei sitä voi myöskään helvettinä pitää".
Uusimman mielipidetutkimusten mukaan EU-kansanäänestykseen osallistuvia on peräti 80 prosenttia, joista leijonanosa aikoo äänestää unionin puolesta.
Puolan vallanpitäjien kannalta kiusallisinta on, että varmasti äänestävien osuus on pyörinyt vain noin 55 prosentissa.
Nimittäin äänestysvilkkauden jääminen alle 50 prosentin mitätöisi EU-kansanäänestyksen, ja ratkaisu siirtyisi parlamenttiin, jossa sen hyväksyminen edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä.