Tanskassa parlamenttivaalit voitti vasemmisto, Norjan kunnallisvaalit maltillinen oikeisto. Yhteistä kummassakin maassa oli oikeistopopulistien suosion notkahdus.
Suomen ja Ruotsin tavoin Tanskassa ja Norjassa ovat viime vuosina vahvistaneet asemiaan populistiset puolueet. Suomessa vaaleissa ovat nousseet perussuomalaiset, Ruotsissa ruotsidemokraatit, Norjassa edistyspuolue ja Tanskassa kansanpuolue.
Ryhmien sijoittelu puoluekartalle on jossain määrin työlästä, sillä niiden ohjelmissa on vaikutteita sekä perinteisistä oikeistolaisista että vasemmistolaisista tavoitteista. Yhteistä kaikille noille puolueille on kuitenkin maahanmuuttokriittisyys, joka jyrkimmillään on näkynyt silkkana ulkomaalaiskammona. Siitä narusta vetäminen on taannut puolueille näihin asti voitokkaita vaalituloksia kaikissa neljässä maassa.
Norjan kunnallisvaalit ja Tanskan kansankäräjä- eli parlamenttivaalit kertovat kuitenkin, että oikeistopopulististen puolueiden kasvu ei ole ikuista. Maanantaina päättyneissä Norjan kunnallisvaaleissa edistyspuolueen kannatus putosi aiemmasta 17,5 prosentista 11,4:ään. Se on puolueelle heikoin tulos yli puoleentoista vuosikymmeneen.
Edistyspuolueen romahdusta selittävät ainakin äärioikeistolaisen Anders Breivikin veriteot Oslossa ja Utøyan saarella. Yllätys Norjan vaaleissa oli kuitenkin se, ettei vastareaktio kanavoitunut tueksi työväenpuolueelle ja sitä edustavalle pääministerille, maata tuskan hetkinä taitavasti johtaneelle Jens Stoltenbergille. Edistyspuolueesta paennut äänestäjäkunta siirsikin kannatuksensa maltillisen oikeiston Høyre-puolueelle.
Tanskassa populistisen kansanpuolueen vaalitappio oli niukempi kuin Norjan edistyspuolueella. Äänisaalis putosi vajaalla kahdella prosenttiyksiköllä.
Paljon enemmän vajoaa puolueen vaikutusvalta. Päättyneellä vaalikaudella hallinnut porvaririntama tarvitsi kansanpuolueen tukea päätöksilleen. Hintana oli muun muassa maahanmuuttolakien ja rajatarkastusten tiukentaminen.
Nyt valta siirtyy Tanskassa vasemmistoliittoumalle, ja pääministeriksi nousee sosiaalidemokraattien johtaja Helle Thorning-Schmidt. Kansanpuolueen tukea liittouma ei tarvitse eikä halua.
Maan ensimmäinen naispääministeri on jo luvannut purkaa maan tiukkoja maahanmuuttolakeja. Voi olettaa, että heinäkuussa kansanpuolueen vaatimuksesta maan EU-rajoilla aloitetut rajatarkastukset jäävät nekin historiaan. Sinne ne joutavatkin.
Thorning-Schmidtin riemua hillitsee kuitenkin parikin asiaa.
Ensinnäkin puolueen äänisaalis ei vaaleissa noussut vaan niukasti laski. Toiseksi hallitusneuvotteluista voi tulla hankalat. Neljän ennakoidun hallituspuolueen rintamassa keskustavasemmistolainen Radikale Venstre on vastustanut kolmen muun kannattamia veronkorotuksia ja tukenut porvarihallituksen ajamaa varhaiseläkejärjestelmän purkua.
Kun vaakakupeissa on kuitenkin pääsy kiinni valtaan ja toisaalta julkilausutut tavoitteet, voi olettaa, että jälkimmäisissä löytyy joustoa. Tukevammaltakin pohjalta uusi hallitus voisi kuitenkin liikkeelle lähteä.