Kevät oli perussuomalaisten puheenjohtajalle Timo Soinille rankka. Kaikki meni päin prinkkalaa. Piinaviikot alkoivat Tony Halmeen ilmoituksella, ettei hän aio olla ehdokkaana seuraavissa vaaleissa. Halme tuskin ehti ottaa taka-askeleita puheistaan, kun poliisi ryhtyi tutkimaan puolueen eduskuntaryhmän pääsihteerin toimia. Tämän epäillään kavaltaneen ryhmän rahoja. Sitten Soini itse joutui sairaalaan keuhkokuumeen vuoksi.
Arkadianmäen kettufarmille palasi laihtunut mies. Vastoinkäymiset olivat imeneet mehut melko vähiin. Kunnes EU:n perustuslain kokema vastustus muutti kaiken. Nyt Soini puhkuu taas tarmoa, ja aivogeneraattori sylkee täysillä kielikuvia EU:n haaksirikosta.
Soinille tuli pyytämättä ja yllättäen - vähän niin kuin ne kuuluisat faksit aikoinaan entiselle pääministerille ja keskustan ex-puheenjohtajalle Anneli Jäätteenmäelle - Ranskasta ja Hollannista kultamuna käsiin.
Kun uusi perustuslaki hylättiin kahden unionin perustajamaan kansanäänestyksissä, kovana EU-kriitikkona profiloitunut Soini koki saaneensa lähes lottovoiton. Uuden äänikortin hän ainakin sai. "Parempi kuin kymmenen jänistä pakastimessa", Soini itse hykerteli.
Kotona Soini oli jo Ranskan äänestystuloksen selvittyä päästänyt sellaisen mylväisyn, että vaimon piti toppuutella: "Älä huuda niin kovaa."
Mitä enemmän kantautuu tietoja perustuslain joutumisesta voimakkaaseen vastatuuleen, sitä selvemmin Soinin ilme on mairea kuin kermaa latkineella kissalla. On päivänselvää, että hän aikoo ottaa irti kaiken mahdollisen syntyneestä tilanteesta.
Esimakua saatiin jo viime viikolla eduskunnassa hallituksen kyselytunnilla. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan vakuuttelu siitä, ettei nyt ole aihetta paniikkireaktioihin ja että Suomessa perustuslain ratifiointia jatketaan täysin suunnitelmien mukaisesti valuivat kuin vesi hanhen selästä Soinin jyhkeiltä hartioilta.
Hänen mielestään EU-eliitti on jo joutunut lähes naurunalaiseksi. "Se on vakuutellut, että juna kulkee, mutta nyt ovat kiskotkin hukassa", Soini julisti istuntosalin takarivistä. Kuppilan puolella hän pani vielä paremmaksi: "Olisi oikeastaan pitänyt ilmoittaa hallitukselle, että olette sellaisessa Titanicissa, jossa ei ole pelastusveneitä."
Täysin käsittämättömänä Soini piti sitä, että hallitus panee eduskunnan koko ensi syksyn käsittelemään "kuollutta sopimusta", johon kansanedustajat eivät saa tehdä pilkunkaan muutoksia.
Kun Britannia päätti maanantaina peruuttaa kansanäänestyksen, ei ole vaikea arvata, että Soinin rummutus jatkuu eduskunnassa varsinkin kun koko EU:ssa tilanne menee entistä pahempaan umpisolmuun. Kansanedustajat saavat tänään Matti Vanhaselta pääministerin ilmoituksen pohjoisesta ulottuvuudesta ja ajankohtaisista EU-asioista.
Ilmoitus antaa eduskunnalle erinomaisen tilaisuuden keskustella perustuslain ja koko unionin tulevaisuudesta. Pohdiskelu pohjoisen ulottuvuuden tulevaisuudesta saanee väistyä puheissa sivurooliin, vaikka se on nimenomaan Suomen aktiivisuuden ansiosta saatu ajetuksi osaksi unionin politiikkaa ja siitäkin olisi syytä puhua kunnolla.
Vaikka Soinin puheilla ei Suomen hallituksen EU-politiikan linjavedoissa ole juuri mitään painoarvoa, perussuomalaisten kellokas pääsee ainakin toteamaan, että mitäs minä olen sanonut.
Eduskuntavaalien alla Soini julisti, että EU tukehtuu "puppuunsa" 10-20 vuodessa. Vaikkei Soini itsekään ole enää aikoihin nähnyt järkeä EU:sta eroamisvaatimuksessa, hän saattaa ryhtyä nyt veisaamaan uudestaan erovirttä. Soinin ennustuksen mukaan seuraavissa eurovaaleissa Suomessakin on Ruotsin Juni-listan tapainen liike, joka vaatii eroa EU:sta ja itsenäisyyttä takaisin.
Suomen kymmenvuotisen jäsenyyden juhlimista Soini piti täysin tarpeettomana ja turhana intoiluna jäsenyyden siunauksellisuudesta. Soini on jaksanut toitottaa, että EU:n syveneminen ja laajeneminen lepää hauraalla pohjalla.
Soinin värikkäiden EU-puheiden taustalta löytyy myös tarve hakea omanlaista profiilia tulevissa presidentinvaaleissa. Soini taputetaan puolentoista viikon päästä Kokkolassa pidettävässä perussuomalaisten puoluekokouksessa puolueen presidenttiehdokkaaksi.
Soinin mielestä puolue ei ole mikään, jos sillä ei ole omaa presidenttiehdokasta. Todellisempi syy siihen, että viime eduskuntavaaleissa 1,6 prosentin kannatuksen ja kolme kansanedustajapaikkaa saaneet perussuomalaiset lähtevät mukaan vaaliin, jossa tietävät automaattisesti jäävänsä täysin statistiksi, on kylmä laskelmointi. Soini panee kaiken peliin taistelussa sen puolesta, ettei perussuomalaisten taru loppuisi seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Vaikkei Soini onnistuisikaan presidenttitaistossa kirkastamaan puolueensa kuvaa, hänestä tulee puheillaan ainakin ensimmäisen kierroksen väriläiskä.
Vuodesta 1997 perussuomalaisia johtaneesta Timo Soinista on sanottu, että hän viimeinen vennamolainen. Melkoinen populisti ensimmäisen kauden kansanedustaja onkin. Mutta onhan hänen oppi-isänsä ollut Veikko Vennamo.
Soini liittyi Suomen maaseudun puolueeseen jo 16-vuotiaana. Vennamon aate iski otolliseen maaperään. Jo vuotta aiemmin Soini oli ihastunut paavin ajatuksiin niin, että kääntyi katolilaiseksi. Ennen nousuaan nykyisiin asemiinsa Soini teki pitkän työsaran perussuomalaisia edeltäneessä SMP:ssä. Kuten Vennamo aikoinaan, Soini tarjoutuu protestin kanavaksi. Mutta onko nyt ja millaisen EU-protestin aika?