Kahden erilaisen populismi-indeksin mukaan populistiset puolueet saavat historian valossa huippulukemia.
Vuosi 2017 oli populististen ja järjestelmän vastaisten puolueiden ja ehdokkaiden huippuvuosi.
Näin arvioivat sekä ruotsalainen ajatushautomo Timbro että hedgerahasto Bridgewater Associates omissa raporteissaan.
Timbron raportti nostaa esiin sen, että edellisissä käydyissä vaaleissa jopa yli viidennes eurooppalaisista oli antanut äänensä populistiseksi luokitellulle puolueelle tai ehdokkaalle.
Keskimäärin populistipuolueet saavat 19 prosentin ääniosuuksia. Ero äänestäjiin selittyy sillä, että populistipuolueet ovat olleet suositumpia väestöltään suuremmissa maissa.
Populistisia puolueita yhä enemmän
Vuoden 2017 lopussa kymmenen eurooppalaisen maan hallituksessa istui populistiseksi luokiteltava puolue. Määrä on enemmän kuin kertaakaan Timbron indeksin tarkastelujaksolla, joka alkaa vuodesta 1980.
Vain yksi näistä kymmenestä, kreikkalainen Syriza, on vasemmistopopulistinen puolue, loput ovat oikeistopopulistisia.
Timbron mukaan populismi onkin noussut kolmanneksi suureksi poliittiseksi aatesuuntaukseksi konservatismin ja sosiaalidemokratian rinnalla
1930-luvun aatteet jyrkempiä
Yhdysvaltalainen hedgerahasto Bridgewater Associates on luonut oman populismi-indeksinsä, joka kattaa pelkän Euroopan sijasta kaikki teollisuusmaat ja jonka tarkastelujakso alkaa viime vuosisadan alusta.
Bridgewaterin mukaan populististen ja järjestelmän vastaisten puolueiden kannatus on korkeimmillaan sitten 1930-luvun. Rahasto tosin huomauttaa, että nykyisten populististen liikkeiden agendat on huomattavasti vähemmän äärimmäisiä kuin tuolloin, jolloin vallassa olivat esimerkiksi Italian Benito Mussolini ja Saksan Adolf Hitler.
Bridgewater uskoo, että populismilla on jopa suurempi vaikutus talouspolitiikkaan kuin perinteisellä raha- ja talouspolitiikalla. Vaikutukset kuitenkin tulevat ilmi vasta, kun populistit ovat olleet vallassa niin kauan, että heidän politiikastaan voi vetää johtopäätöksiä.
Populismi Euroopassa
Ajatuspaja Timbron mukaan populismi rakentuu väitteelle eliitin ja kansan välisestä konfliktista.
Järjestelmää vastustavat liikkeet puolestaan pyrkivät haastamaan vallitsevan poliittisen järjestelmän ja tarjoamaan sille vaihtoehdon. Kummankin ydin on kuitenkin poliittisen eliitin ja valtaapitävien vastustaminen.
Populistien kannatus on kovinta Unkarissa, Puolassa ja Kreikassa. Unkarissa populistit ovat olleet vallassa vuodesta 2010 ja Puolassa vuodesta 2015. Kreikassa vasemmistolainen Syriza ja oikeistolainen ANEL ovat samassa koalitiossa.
Timbron indeksi tarkastelee 33 maata. 17:ssä niistä populistit ovat kasvattaneet ääniosuuttaan vuosien 2000 ja 2017 välillä.
Vain Slovakiassa ja Romaniassa populistien kannatus on selvästi laskenut.