Päiväkotien ja koulujen keittiöissä porisee viittäkin eri versiota lihasopasta allergioiden vuoksi. Imettävät äidit jättävät ruokavaliostaan pois keskeisiä ruoka-aineita, koska pelkäävät vauvan saavan niistä oireita.
Lukuisat aikuiset karttavat koko elämänsä varmuuden vuoksi ruokia, joista he saivat lapsina oireita. Siitä huolimatta, että suurin osa ruoka-allergioista paranee kouluikään mennessä.
"Tilanne on ryöstäytynyt käsistä", sanoo lasten allergologi Teija Dunder Oysista.
Nyt tilanne muuttuu, sillä uusi kansallinen allergiaohjelma mullistaa allergioiden hoidon. Ennen allergioiden aiheuttajia vältettiin, mutta nyt niitä opetellaan sietämään.
Ohjelman tarkoitus on lisätä väestön sietokykyä. Välttäminen kun ei ole vähentänyt allergioita, vaan allergiat ovat lisääntyneet niin, että jopa puolet suomalaisista oireilee joskus.
Ruuan täydellinen välttäminen allergian vuoksi johtaa noidankehään. Jos keskeinen ruoka-aine jää varmuuden vuoksi pois, ihmisen sietokyky sille ei pääse kasvamaan.
Mikäli hän joskus vahingossa nauttiikin kyseistä ruoka-ainetta, seurauksena voi olla jopa henkeä uhkaava reaktio. Liika välttäminen voi siten pahentaa allergioita.
"Ihminen ei kasva terveeksi steriloidun kuplan sisällä, vaan vuorovaikutuksessa ympäristöön", Teija Dunder jatkaa.
Lääkärit kiittelevät uutta allergiaohjelmaa, joka haluaa keskittää terveydenhuollon resurssit vaikeiden allergioiden hoitoon.
Potilaissa ohjelma herättää myös pelkoa. Allergianeuvontaan soittavat kysyvät, miten käy niiden, jotka tarvitsevat oikeasti hoitoa, jos kaikki puhuvat vain siedätyksestä ja turhista dieeteistä.
"Ihmiset pelkäävät, etteivät lääkärit ota vakavasti niitä, jotka tulevat puhumaan allergiaoireista. Kun terveyskeskuksiin on vaikea saada aikoja, suhtaudutaanko allergikkoihin jatkossa olankohtauksella? Pääseekö allergiaoireista kärsivä jatkotutkimuksiin", miettii allergianeuvoja Ulla-Maija Tyni Oulun seudun astma- ja allergiayhdistyksestä.
Allergianeuvoja Anne Vuorenmaa Allergia- ja astmaliitosta pitää huolta turhana. "Ohjelman tarkoitus ei ole vähätellä allergiaoireita. Allergisten asialla tässä ollaan."
Ohjelma pyrkii parantamaan vaikeasti allergisten hoitoa sekä erottamaan lievät ja vaikeat allergiat. Lieviä allergioista on yli 70 prosenttia, ja vain kymmenen prosenttia oireilee vaikeasti.
"Vaikeasti allergisten kuuluu olla oikeissa hoitopaikoissa ja saada hoito, ohjaus ja lääkkeet asianmukaisesti. Ketään ei jätetä hoitamatta", Teija Dunder korostaa.
Vaikeasti oireilevien pitää toki välttää oireiden aiheuttajia. Jos tietty ruoka turvottaa samantien huulet ja limakalvot, sitä ei tietenkään voi syödä.
Silti myös vaikeasti oireilevien sietokykyä halutaan parantaa. "Mutta jos on vakavat reaktiot, missään nimessä ei pidä lähteä itse siedättämään. Siedätykset tapahtuvat aina lääkärin valvonnassa", Anne Vuorenmaa korostaa.
Siedätyshoitoja on annettu Suomessa jo pitkään koivun, heinien ja pujon siitepölylle sekä mehiläisen ja ampiaisen pistoille herkistyneille. Myös eläinallergisia siedätetään.
Vaikeasti ruoka-allergisten siedätyshoidot ovat vasta kokeiluasteella yliopistosairaaloissa. Kokemukset vaikeasti maitoallergisten lasten siedätyksistä ovat silti lupaavia.
"Ei näistä lapsista koskaan maidon juojia tule, mutta siedätyksellä pystytään ehkäisemään henkeä uhkaavat reaktiot. Siedätyksen jälkeen ei tarvitse enää niin tarkkaan katsoa, onko jossain tuotteessa maitoa vai ei", Vuorenmaa lisää.