Pohjoiseen Suomeen tarvitaan yksi kevyen musiikin aluekeskus, joka kehittäisi rockin, popin ja jazzin koulutusta, keikkamahdollisuuksia ja vientiä ulkomaille. Keskuksen sijaintipaikka voisi olla Oulu, mutta toiminta kattaisi koko Pohjois-Suomen.
Oulun konservatorion pop-jazz -musiikin koulutusjohtaja Esa Virkkula pitää Rytmimusiikki 2010 -selvityksessä tällä viikolla esitettyä aluekeskusmallia järkevänä.
"Musiikin ammattilaisten toimintaa on kohennettava juuri aluekeskusten kautta", Virkkula kertoo.
Aluekeskuksien avulla musiikin tekijät voisivat verkostoitua. Se taas lisää keikkailua ja levytyksiä. Keskukset tukisivat myös keikkapaikkoja kuten klubeja.
"Valtion tuki pitäisi kanavoida aluekeskusten kautta suoraan toimintaan ilman raskaita organisaatioita ja instituutioita", arvioi koulutusjohtaja Virkkula.
Aluekeskus pyörittäisi esimerkiksi Oulun ja Lapin läänin big bandia ja kanavoisi muusikoille apurahoja.
"Meikäläiset aluekeskukset voisivat toimia lääninhallituksen alaisuudessa, ja niihin voitaisiin kiinnittää myös vakituista soittajakuntaa", näkee Esa Virkkula.
Sijoutus takaisin verotuloina
Mutta mistä rahat? Kauppa- ja teollisuusministeriö, kulttuuriministeriö ja opetusministeriö ovat kaikki todenneet, että kevyttä musiikkia pitäisi tukea enemmän. Tahtoa siis tuntuisi olevan.
Ennen kuin euroakaan on saatu kanavoitua rytmimusiikin tukemiseen, edessä on mittava ministeriöitten välinen byrokraattinen kädenvääntö. Virkkula on kuitenkin toiveikas.
"Kun musiikkialan koulutukseen ja rakenteisiin satsataan rahaa, se tulee tietysti takaisin verotuloina korkoineen. Tämä ei poikkea esimerkiksi teollisuuden tuotekehittelystä. Kevyen musiikin sisältämä tuottopotentiaali pitää vain ymmärtää."
Mainiot
näkymät
Kevyelle musiikille povataan mukavia tulevaisuuden näkymiä Pohjois-Suomeen Rytmimusiikki 2010 -selvityksessä. Pohjoisessa musiikki on myötätuulessa niin koulutuksessa, taloudellisessa kehityksessä kuin työtilaisuuksissa.
Selvityksessä todetaan, että vuonna 2010 musiikin kulutus on olennaisesti kasvanut ja ammattilaisten työtilaisuudet lisääntyneet. Lisäksi kulttuuriyrittäjyys, kulttuurin sponsorointi ja yritysyhteistyö ovat kasvaneet.
Julkinen valta on ymmärtänyt rytmimusiikin suuren kansallisen merkityksen, jolloin valtion rytmimusiikille kohdentama tuki on noussut merkittävästi.
Ammattilaiset tekevät entistä enemmän musiikkia lapsille, ja musiikin kotimaisuusaste on korkea.
Selvityksen ovat laatineet Pop & Jazz Konservatorion Säätiö yhdessä musiikkialan toimijoiden kanssa.