Meille on levitetty punainen matto valmiiksi saapastella Norjaan töihin ja tekemään bisnestä.
Oulun hyvin tuntevan, kokeneen norjalaisen pääomasijoittaja Kjetil Stulandin lausunto Kalevassa aiemmin tällä viikolla suomalaisista ja suomalaisten mahdollisuuksista Norjassa rupesi ihan kuumottamaan korvia.
Olette loistotyyppejä, teette maailman parasta laatua ja me kaikki pidämme teistä, tulkaa tänne, olette mahtavia -tyyliin. Bisneksen ohella kelpaa myös työvoima, lähes alalta kuin alalta, kunhan on koulutettu ja puhuu ruotsia tai englantia.
Tällainen viesti maasta, joka rakentaa lähes koko infrastruktuurinsa uusiksi, on houkutteleva kohde mille tahansa yritykselle. Puhumattakaan jo olemassa olevasta arktisesta öljy- ja kaasuteollisuudesta, laajenevasta kaivostoiminnasta ja kalastuselinkeinosta.
Norjan pääministeri Erna Solberg lisäsi Tromssassa vain pökköä pesään hehkuttamalla, että maan laaja infrastruktuurin ja liikenneväylien uusiminen koituu erityisesti Pohjois-Norjan hyväksi. Yhteistyössä tähytään naapurimaiden suuntaan.
Sanalla sanoen, lähinaapurissa on menossa huikaiseva talousbuumi, jolle ei näy loppua vuosikymmeniin. Eihän tässä voi olla innostumatta.
Enää ei ole kuitenkaan varaa aikailla, sillä Norjan mahdollisuudet ovat olleet pitkään muidenkin tiedossa.
Esimerkiksi Tromssan kaupunki joutuu jo harkitsemaan tarkkaan, kenen kanssa se ryhtyy syvempään yhteistyöhön. Tarjouksia ja pyyntöjä tulee solkenaan.
Suomi-talon Tromssaan perustaneet oululaiset voivat huokaista helpotuksesta, sillä Tromssa on halukas syventämään yhteistyötä Oulun kanssa.
Hyvänä viitekehyksenä on kahden arktisen yliopiston, Tromssan ja Oulun, pitkään jatkunut tieteellinen yhteistyö.
Nyt edessä on laajeneva elinkeinoelämän yhteistyö. Vaikka työtä on tehty paljon, pysyvä sillanpääasema, Suomi-talo, antaa hyvän potkun jatkolle.
Suomi-talo Tromssan ydinkeskustassa sijoittuu samaan taloon, jossa toimii Norjan Suomen-konsulaatti. Rouva konsuli puolestaan on herra pormestarin puoliso.
Norjalainen pääomasijoittaja löysi suomalaisista kuitenkin yhden, mutta merkittävän puutteen. Suomalaisyritykset ovat hänen mukaansa haluttomia toimimaan kansainvälisessä ympäristössä.
Oulussa tätä puutetta pyritään korjaamaan hartiavoimin. Business Oulu tukee nimenomaan kasvavia, kansainvälistyviä ja aloittelevia startupeja.
Oululaisilla ict-yrityksillä ei pitäisi olla ongelmia, sillä insinöörikieli on samanlaista kaikkialla.
Yrittäjät oppivat Tromssassa heti kättelyssä, että kovin pönöttävällä asenteella ei kannata olla liikkeellä. Rennosti villapusero ja farkut -asenne luo riittävän katu-uskottavuuden.
Jos ennen lähtöä ei saanut vastausta sähköpostiin eikä paikan päällä puhelinsoittoon, sekään ei haitannut, kun asteli vain ovesta sisään. Jos ei tärpännyt, neuvottiin toiseen yritykseen.
Tärkeilemättömästä asenteesta kertoo, että pääministeri yöpyi oululaisten kanssa samassa hotellissa, jossa tehtiin remonttia ja huoneisiin kuljettiin keskeneräisen työmaan läpi.
Bisneksen ja työvoiman liikkumisen edellytyksenä on kuitenkin toimivat liikenneyhteydet.
Lentoyhteys on hyvässä myötätuulessa, paitsi jos Finnair ja Finavia panevat kapuloita rattaisiin estääkseen oululaisten aikeet.
Oululaisille tuli ikävänä yllätyksenä Finnairin välistäveto aloittaa suorat kausilennot Helsingistä Tromssaan, vaikka tiedossa on tulollaan oleva Oulu–Luulaja–Tromssa -reitti.
Norjan hallitus tekee kaikkensa luodakseen edellytykset pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Samaa henkeä toivoo myös Suomen hallitukselta paljon puheen sijaan.