Pomppu kohti kor­keuk­sia

Pattijoen Urheilijoista ei ole aistittavissa ylimääräistä mailanpuristusta, kun joukkue vetää rennosti viimeistelyharjoituksiaan ennen lauantaista neljättä finaalia.

Timo Lemponen paukuttaa pomppua kenttään perjantai-illan harjoituksissa.
Timo Lemponen paukuttaa pomppua kenttään perjantai-illan harjoituksissa.

Pattijoen Urheilijoista ei ole aistittavissa ylimääräistä mailanpuristusta, kun joukkue vetää rennosti viimeistelyharjoituksiaan ennen lauantaista neljättä finaalia.

Sotkamo johtaa ottelusarjaa 2-1, joten Pattijoki on pakkovoiton edessä. Muuten sotkamolaisten kaulaan ripustetaan kultamitalit jo Rännärillä.

"Vakaasti aiomme vielä sunnuntaina Sotkamoon ajella", Pattijoen pelinjohtaja Matti Iivarinen sanoo.

Pattijoki tunnetaan joukkueena, jonka pomppu nousee kotikentällä. Finaalisarjan suosikki Sotkamo on voittanut kotonaan, mutta hävinnyt Pattijoella, kun kotijoukkue on onnistunut pompuilla vaihtamaan miehiä pesiltä toiselle.

"Pomppu on siinä mielessä noussut julkisuudessa yliarvostettuun asemaan, että toki joukkueen pitää osata paljon muutakin voittaakseen jakson tai koko ottelun näin tiukassa finaalisarjassa. Pomppulyönti on vain yksi osa pelitaktiikkaamme", Iivarinen toteaa.

Pattijoen Rännärin kenttä on kovempi kuin Sotkamossa, joten pallo kimpoaa paremmin korkeuksiin. Hyvä pomppu nousee parinkymmenen metrin korkeuteen, josta 165-grammainen pallo putoaa tietenkin ulkopelaajalle - mutta sinä aikana etenijä on jo ehtinyt seuraavalle pesälle.

"Myös vastustaja osaa käyttää pomppulyöntiä tällä kentällä, kuten Mikko Kuosmasen ja Antti Hakkaraisen otteista on nähty. Ei pomppu vain meidän pelaajiemme yksinoikeus ole", Iivarinen muistuttaa.

Pattijoen pääpomputtajat ovat Jussi Kemilä, Marko Rasinkangas ja Pertti Mäkelä.

Pesäpallosäännöt ovat normittaneet pallon kimmoisuuden, mutta kentistä ei puhuta mitään - toistaiseksi.

"Tuomarit valvovat ainoastaan sen, että kentällä on tasaisesti hiekkaa joka paikassa. Siis hiekan määrällä ei voida etukenttää pehmittää. Seuraava askel onkin, että saamme jonkinlaisen normiston, miten kimmoisa kentän tulee olla", Superpesiksen kilpailupäällikkö Paavo Pitkänen sanoo.

Pitkänen muistaa hyvin ajat ennen hiekkatekonurmia.

"Hiekkakentillä oli paljon mahdollisuuksia pehmittää tai kovettaa etukenttää. Usein sattui "paikallinen sadekuuro" yöllä juuri ennen ottelua, jos kotijoukkue ei halunnut vastustajan pompun nousevan. Eli siihen verrattuna hiekkatekonurmet ovat tehneet olosuhteista tasaisemmat kaikille."

Superpesiksen toimitusjohtajan Juha Tikkasen mukaan on kolme kenttää, joilla pomput nousevat muita paremmin.

"Pattijoen lisäksi Ulvilan ja Koskenkorvan kentät lienevät muita kovempia. Usein kyseessä on vanhempi hiekkatekonurmi, jonka pohja on kovettunut ajan myötä. Eikä kukaan voi vaatia, millaisella maa-aineksella kentän pohja on tehtävä, koska selkeitä määräyksiä ei vielä ole", Tikkanen toteaa.

Pattijoen ja Sotkamon neljäs pesäpallofinaali alkaa tänään lauantaina Rännärillä klo 14.30. Jos tarvitaan viides ottelu, se pelataan sunnuntaina Sotkamossa klo 14. Tv2 televisioi molemmat ottelut.

Ilmoita asiavirheestä