Talouspaineiden ja taiteellisten pyrkimysten kuristusotteessa rimpuilevien laitosteattereiden kannattaisi hakea yhteistyökumppaneita vapaista teatteriryhmistä.
Tätä esittää Teatterikorkeakoulun tuleva rehtori Paula Tuovinen. Hänen mukaansa uudet katsojat saattaisivat intoutua täyttämään teatterin istuimia entistä sankemmin, jos näyttämöllä olisi tarjolla raikkaita yllätyksiä.
"Rakenteellinen vallankumous voisi terästää. Mutta tähän tarvittaisiin lujasti poliittista tahtoa. Uskoisin, että kaikkialla pohditaan jo nyt keinoja, miten taiteelliset prosessit saataisiin keskiöön", Tuovinen sanoo.
Moni yllättyi, kun maineikkaan teatterikorkean rehtoriksi valittiin kolmisen viikkoa sitten oululaislähtöinen Tuovinen, 44. Hän on ensimmäinen tanssitaiteilija teatterikoulutuksen korkeimmassa virassa.
Tuovinen ottaa viran vastaan ensi elokuussa, jolloin nykyisen rehtorin Lauri Siparin viisivuotinen kausi päättyy.
Laadukasta
keskimäärin
Tuovinen pitää Suomen teattereita "keskimäärin" laadukkaina. Hän kuitenkin huomauttaa, että kaupunkien ja vakaiden yhteisöjen ylläpitämissä teatterilaitoksissa pölytytään vapaita ryhmiä helpommin.
Luovin teatteriväki työskenteleekin Tuovisen mielestä usein laitosten ulkopuolella omissa itsenäisissä teatteriryhmissään. Intoa ja paloa on paljon, mutta rahaa niukasti.
Tilanne teatterin kentällä on hankala sekä laitoksille että vapaille porukoille. Moni teatteri on talousvaikeuksissa varsinkin Pohjois-Suomessa. Tuovinen sanoo, että kaupunkien tulisi miettiä, ovatko rakenteet taidelaitoksissa liian jäykät.
"Pitäsi olla aika innovatiivinen myös luovan talouden alueella. Tässä pätee sama kuin teknologiassa. Jos ei panosteta kehitykseen, tuloksiakaan ei saavuteta."
Turkka
uskoi taiteeseen
Useita taideopetuslaitoksia sisältävä Teatterikorkeakoulu ei ole outo tulevalle rehtorille. Tuovinen on toiminut teatterikorkean nykytanssin laitoksella lehtorina ja ryhtynyt perehtymään rehtorin tehtäviin.
"Koulutusten väliset raja-aidat tulevat madaltumaan", luotaa Tuovinen.
Tuovinen luonnehti itseään mustaksi hevoseksi pian valintansa jälkeen. Pari viikkoa asiaa makusteltuaan hän on sitä mieltä, että tanssitaiteilijan valinnalle rehtoriksi oli sosiaalinen tilaus.
"Olen saanut oikeastaan vain kannustusta, myös teatteriväeltä kautta linjan. Kriittiset äänet eivät vielä ole kantautuneet korviini", Paula Tuovinen kertoo.
Rehtorin tehtävä Teatterikorkeakoulun kaltaisessa taideinstituutiossa on vaativa. Rehtori johtaa, valvoo ja kehittää koulun toimintaa.
Tuovinen haluaa nostaa esille kaksi edeltäjäänsä teatterikorkeasta, Jouko Turkan ja Lauri Siparin.
"Turkan aikana ainakin taide oli keskiössä. Sipari taas on luonut viisaan rauhalliset, hötkyilemättömät toimintaedellytykset."