Samalla kun Suomi kohtaa keskiviikkoillan myöhäisottelussa Tshekin, jääkiekon MM-kisat tarjoavat ensimmäiset todellisen jättiläisten kamppailun. Nythän ne kisat vasta alkavat, innostuu kriittinen suomalaiskatsoja, koska Norja ja Tanska eivät tällä kertaa yltäneet leijonia vastaan laadukkaiksi mittareiksi.
Totta, mutta samaan aikaan on muistettava, että jääkiekkoilun lilliputit ovat jo kohta viikon käyneet omaa eloonjäämistaisteluaan, pelanneet suurista asioista ja yrittäneet välttää vajoamista neljän joukkueen putoamissarjaan.
Esimerkiksi Unkarille tiistain ottelu oli vedenjakaja. Sukulaiskansamme joukkueen miehekäs taistelu Valko-Venäjää vastaan ei kuitenkaan riittänyt, vaan se joutuu pelaamaan kolme raastavaa ottelua putoamissarjassa. Giljotiinin alle joutuu neljä joukkuetta, joista kaksi parasta saavat armoa ja ovat mukana, kun MM-karavaani leiriytyy vuoden kuluttua Saksan maaperälle Kölniin, Gelsenkircheniin ja Mannheimiin.
Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen joutui tiistaina kovan paikan eteen, kun hän ilmoitti Janne Niinimaalle, että tämän status puolustajien rankingin-listalla on pudonnut seitsemänneksi. Päätös oli vaikea, mutta yhtä aikaa oikea, sillä Niinimaan näytöt kahdessa ensimmäisessä ottelussa jäivät laihoiksi. Vielä Tshekin turnauksessa Niinimaa tykitteli leijonien kakkosylivoimassa, joten suuntaus on jyrkkä ja laskeva.
Koska Niinimaa on äärimmäisen itsekriittinen jääkiekkoilija, joka asettaa oman vaatimustasonsa hyvinkin korkealle, miehen päässä voi käydä tänäkin päivänä melkoinen kohina. Niinimaa kun pitää itseään suurena vastuunkantajana ja suunnannäyttäjänä, mutta joutuu Tshekki-ottelussa istumaan nolostuttavasti penkin päässä.
Tuleeko törmäyskursseja leijonien valmennusjohdon kanssa, sen näyttää aika.
Tuoreessa muistissa on kuitenkin episodi maailmancupissa 2004, jolloin Niinimaa sai silloiselta päävalmentajalta Raimo Summaselta lievästi ilmaistuna rajun ripityksen, nosti kädet pystyyn ja jätti joukkueen. Leijonien nykyinen valmennusjohto käyttää suomen kieltä sivistyneesti verrattuna Summaseen, jonka verbaalitykitys voimasanoilla höystettynä ei ole yhdellekään kuuntelijalle kovinkaan kiva kokemus.
Silloin Niinimaan raja ylittyi. Toivottavasti ei tällä kertaa.
Voiko kahden pelaajan välienselvittely nousta suuremmaksi asiaksi kuin koko ottelu? Voi, sillä maailmanluokan megatähti Jaromir Jagr ja kovissa tilanteiden ytimessä viihtyvä Jarkko Ruutu hyppäävät yhtä aikaa kaukaloon.
Torinon olympiakaukalossa 2006 Ruutu kasvatti jo ennestään kyseenalaista mainetta tähtipelaajien runnojana torppaamalla Jagrin verta valuvana jään pintaan. Oliko taklaus puhdas vai ei, jakaa mielipiteet vahvasti kahtia.
Toisten mielestä Ruutu on pahis, jollaista jääkiekko ei tarvitse. Toiset taas korostavat taklattavan vastuuta; pitikö Jagr päänsä riittävän ylhäällä.
Tilanteessa voi itse toimia erotuomarina katsomalla internetistä 25 sekunnin clipin osoitteesta http://www.youtube.com/watch?v=nAZIMkNMTCw.
Kovaa pitää pelata, mutta tekemisen pitää olla rehtiä ja reilua. Avainsana on vastustajan kunnioittaminen. Myös MM-jäällä keskiviikkona Klotenissa.
Jouko Vuorjoki
jouko.vuorjoki@kaleva.fi