VTT:ssä ollaan sitä mieltä, että polttokennotekniikan kotimainen tutkimus on niin pitkällä, että polttokennoja kannattaisi alkaa valmistaa kuluttajan pienenergialähteiksi korvaamaan akut esimerkiksi kännyköissä sekä kämmen- ja sylimikroissa.
Myös kodinkoneet, moottorit ja esimerkiksi viihdelaitteet voisivat lähivuosina saada tarvitsemansa energian täysin kierrätettävästä, kevyestä ja turvallisesta polttokennosta.
VTT on rakentanut prototyyppejä suuruusluokaltaan yhden kilowatin polttokennoksi. Se riittää esimerkiksi liikkumiseen kevytajoneuvolla, jossa polttokenno lataa akkuja.
Polttokenno muuntaa vedyn energiaksi siten, että päästöksi jää vain vesi. Metaania käytettäessä päästöksi tulee myös hiilidioksidia. Muiden päästöjen, kuten typen oksidien, osuus on erittäin vähäinen. Polttokennon yleistyminen edellyttää kuitenkin materiaali- ja valmistuskustannusten alentumista.
Uusin etu VTT:n kehittämässä polttokennossa on, että kallis, aiemmin polttokennossa tarvittu grafiitti voidaan korvata edullisella komposiittimateriaalilla. Uusi polttokenno voidaan valmistaa aiempaa helpommin ja sen kierrätettävyyskin paranee. Lisäksi VTT:n polttokennosta otetaan talteen kennon vesijäähdytysenergia.
Polttokennossa tarvittavaa vetyä syntyy nykyisin sivutuotteena teollisuudessa, ja sitä jo myös pullotetaan. Kuluttajan tarpeeseen sopivat pienet vetytoimitukset ovat jo käynnistyneet, joten samaa polttokennoa voidaan käyttää pitkään.
Euroopassa polttokennoalan kehitystyöllä pyritään pysymään USA:n ja Japanin rinnalla. VTT, Teknillinen korkeakoulu (TKK), Åbo Akademi ja yritykset ovat kehittäneet alan tekniikkaa VTT:n, TKK:n ja Tekesin rahoituksella.