Tulevaisuudessa 150 000 omakotitaloa voi saada lämpönsä poltetusta jätteestä. Muun muassa Ouluun, Vantaalle ja Vaasaan tulevat polttojätelaitokset tuovat vaihtoehdon lähinnä öljylle ja kivihiilelle. Turpeesta riippuvaisessa Oulussa kärsii sen sijaan myös kotimainen suoenergia.
"Laskelmissa jätteen osuus kokonaispolttoainemäärästä on 15 prosentin luokkaa", arvioi Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela. Hänen mielestään on silti hyvä, että jäte parantaa kaupungin yksipuolista "polttoainemiksiä".
Toppilan voimalaitoksella turvetta palaa viisi rekkalastillista tunnissa. Turvetta saapuu yötä päivää, vilkkaimmillaan 150 lastillista päivässä.
Kesällä turvetta tarvitaan vähemmän. Jätettä pitäisi puolestaan polttaa kesälläkin, sillä se ei säily. Jos polttojäte riittäisi kesäksi, turvealan on pelätty kärsivän entistä hiljaisemmista kausista. Tapani Kurkelan mukaan tällä voisi olla vaikutuksia henkilöstöönkin, mutta vastaavasti lisää työvoimaa tarvitaan muualla.
Etelässä enemmän
tuonnin varassa
Suomi päätti keväällä pyrkiä erottamaan miljoona tonnia jätettä energiatuotantoon vuosittain. Tavoitteeseen hiivitään vähitellen, sillä esimerkiksi Oulun polttojätelaitos valmistunee vuonna 2006. Joissakin kaupungeissa jo aiemmin.
Koko maassa turve kärsisi kilpailevasta energianlähteestä vain vähän.
Vapon liiketoiminnan kehitysjohtaja Kari Mutka muistuttaa, että Suomen tiheimmin asutuilla seuduilla, Etelä-Suomessa, kivihiilen ja öljyn merkitys on suurempi. Siellä myös syntyy suurin osa jätteestä. Siksi polttojäte lisää hieman Suomen omavaraisuutta eli vähentää kivihiilen ja öljyn tuontia. "Polttojäte ei silti ratkaise kokonaisuuksia", Mutka huomauttaa.
Sen verran marginaalisena energialähteenä jätettä pitävät turpeentuottajatkin, ettei asiaa jakseta murehtia. Toimitusjohtaja Raimo Sopo Turveteollisuusliitosta arvioi, että jätteenpoltto tulee näyttelemään sen verran pientä osuutta, ettei sillä ole sanottavaa vaikutusta. "Laskelmia ei tosin ole tehty, mutta yleinen tilannehan on se, että energian kokonaistarve kasvaa koko ajan. Kysyntää tulee riittämään turpeellekin."
Sopon mukaan on itse asiassa aivan oikea ratkaisu kehitellä uusia kotimaisia energialähteitä.
Päästökatot
suurempi murhe
Suurempana riskinä turvealalla pidetään veroratkaisuja. Jos hiilidioksidiverot painottuvat niin, että puun ja jätteen polttaminen tulee turvetta edullisemmaksi, turpeen tuottajille voi tulla todellisia vaikeuksia.
Oulun Energialle polttoturvetta toimittavan Turveruukin toimitusjohtaja Aulis Martinmäki arvioi, että vielä suurempi huolenaihe on EU:n päästökauppadirektiivi ja siihen sisältyvät päästökatot."Pahimmissa skenaarioissa koko valtakunnan turpeen käyttömäärä saattaisi tippua jopa kolmanneksen nykyisestä."
Polttojäte vähentää Turveruukin tuotantoa korkeintaan kymmenen prosenttia. Se kuitenkin voi Martinmäen mukaan kompensoitua melko nopeasti energiankulutuksen kasvaessa.
Turveruukin tuotannosta ja kuljetuksesta vastaavat useat yrittäjät ja heidän palveluksessaan olevat urakoitsijat noin 200 henkilön voimin.