Jo nyt näyttää todennäköiseltä, että Suomen kunnianhimoinen tavoite nostaa yhdyskuntajätteen kierrätys nykyisestä 39 prosentista 70 prosenttiin vuonna 2005 ei toteudu. Ei aikataulussa, mutta tuskin muutenkaan, ellei jätettä aleta polttaa nykyistä laajemmassa mitassa.
"Päälinjaltaan tältä näyttää", myöntää jäteryhmän päällikkö Juhani Puolanne Suomen ympäristökeskuksesta.
Virallisesti halutaan kuitenkin uskotella, että tavoitteesta pidetään kiinni. Puolanne tosin sanoo siihenkin jo varauduttavan, ettei näin käy.
Jokilaaksojen Jäte Oy:n toimitusjohtaja Antero Isokoski ei pidä kierrätyspyrkimystä utopistisena, mutta se edellyttää yhdyskuntajätteen polttoa ja maatuvan jätteen käsittelyä.
Ainakin liete poltetaan
Jäteyhtiön ykkösvaihtoehto on Haapavedelle suunnitteilla oleva lämpölaitos, joka käyttäisi polttoaineenaan puuta, turvetta ja yhdyskuntajätettä.
"Haluamme lämpölaitoksen toteutuvan. Ilman jätteenpolttoa emme selviä", Isokoski toteaa. Jäteyhtiö käsittää kaksikymmentä Siika-, Kala-, Pyhä- ja Lestijokilaakson kuntaa.
Haapaveden lämpölaitoshanke on edennyt tarjoustenpyyntövaiheeseen. Näinä päivinä Haapaveden Energia Oy:n toimitusjohtaja Väinö Lappeteläinen pääsee avaamaan tarjouskuoria, joita on tulossa neljältä yhtiöltä.
Tuleva laitos pystyy polttamaan kaiken Jokilaaksojen Jäte Oy:n alueella syntyvän jätteen ja vähän enemmänkin. Mutta matkalla on vielä monta mutkaa.
Haapaveden kannalta oleellista on, että laitos polttaa ainakin jätevedenpuhdistamolta tulevan lietteen, joka nyt varastoidaan Piipsannevalle. Toinen tärkeä kysymys on, millä hinnalla laitos tuottaa energiaa Valiolle, HaSan sahalle ja kaupungin kaukolämpöverkon asiakkaille.
EU ohjaa massapolttoon
Suomessa lähdetään ensisijaisesti siitä, ettei suuria sekajätteen polttolaitoksia rakenneta. Lajittelemattoman jätteen polttoa pidetään huonona keinona, koska uuniin menee tavaraa, joka voitaisiin käyttää uudelleen.
Puolanne muistuttaa, ettei jäte häviä poltossa, vaan muuttaa muotoaan. Jäljelle jää savukaasujen puhdistusjätteet, jotka luetaan ongelmajätteeksi, sekä tuhka ja kuona. Jätelain henki on, että ensin ehkäistään jätteiden syntyminen, toiseksi lisätään materiaalin kierrättämistä ja vasta kolmantena tulee poltto.
Sinänsä kauniiseen ajatukseen on tuonut särön Euroopan unionin jätteenpolttodirektiivi. Puolanteen mukaan se soveltuu paremmin Keski-Eurooppaan ja Ruotsiin, missä jätteen massapolttolaitoksia on. Suomessa palavaa jätettä on käytetty lähinnä lisukkeena muiden polttoaineiden kanssa.
Direktiivissä vähänkin jätettä käyttävät polttolaitokset luokitellaan jätteenpolttolaitoksiksi ja niiltä edellytetään kallista ja raskasta savukaasujen seurantaa ja tarkkailua. Miksei siis samalla polteta kaikkea jätettä?
Tähän myös Haapaveden lämpölaitoksen idea rakentuu. Liete täytyy joka tapauksessa hävittää. Vaikka sen osuus energiaraaka-aineesta tulee olemaan vain 2-3 prosenttia, laitos luokitellaan jätteenpolttolaitokseksi.
"Yhdyskuntajätteen poltto soveltuu siihen hyvin. Päästöjen seuranta, savukaasujen ja vesien käsittelyvaatimukset, ovat samanhintaisia - tulevat yhtä kalliiksi - poltetaan laitoksessa jätettä paljon tai vähän", toimitusjohtaja Väinö Lappeteläinen selventää.
Haapaveden lämpölaitos korvaa 18 vuotta vanhan kaukolämpölaitoksen ja öljyä polttoaineenaan käyttävän Valion kattilan. Uusi lämpö- ja höyryenergiaa tuottava laitos rakennetaan teollisuusalueen pohjoispuolelle 2004 loppuun mennessä.
