Pöllöjä kuoli suurin joukoin nälkään ja kylmyyteen viime talven aikana. Henkiin jääneet yksilöt olivat lisäksi niin näännyksissä, että vain harvat jaksoivat laulaa soidintaan.
Tulos on näkynyt ankarana iskuna pöllötutkijoiden säännöllisesti seuraamilla tutkimusalueilla. Pesät ovat olleet todella hakusessa.
"Vähiin ovat menneet, mutta ehkä niitä taas ensi keväänä on", tohtori Erkki Korpimäki Turun yliopistosta sanoo.
Hänen johtamansa tutkimusryhmä on tilastoinut pöllömaailman tapahtumia yli tuhannen hehtaarin alueella Kauhavalla ja sen lähiympäristössä 1970-luvulta alkaen.
Kyseisen alueen pöntöissä pesi huippuvuonna 1992 esimerkiksi helmipöllöjä 170 paria.
Tänä vuonna helmarin pesiä on löytynyt samalta alueelta vain kolme. Myös tutkimusalueen varpuspöllöt yleisestä runsastumisestaan huolimatta pystyivät pesimään vain kolmessa
pöntössä."
"Mutta tärkeää dataa tuokin tieto on, ettei niitä nyt ole, Korpimäki vastaa kysymykseen tutkittavien vähäisyydestä.
Vastaavasti pöllövuosi on ollut tavallista mannaisempi pohjoisessa, Kainuun suunnassa ja Itä-Suomessa. Todennäköisesti pöllöjen katoalue tulee saamaan vahvaa täydennystä tulevan syksyn vaellusten aikaan, sillä merkit maastossa kertovat myyräkantojen kääntyneen nousuun aallonpohjastaan.
Lue lisää pöllöjen tilanteesta maanantain Kalevasta!