Pääkirjoitus

Po­li­tiik­kaa ja us­kon­toa

Suomen kristillisdemokraatit on vakiinnuttanut puolueena kannatuksensa, ja se on saanut kaksissa vaaleissa peräjälkeen seitsemän kansanedustajaa. Merkittävää oli, että paikat tulivat viime vuonna ilman vaaliliittoja. Ensimmäisen edustajansa vuoden 1970 vaaleissa ja useita paikkoja myöhemmissäkin vaaleissa puolue sai onnistuneiden vaaliliittojen ansiosta.

Suomen kristillisdemokraatit on vakiinnuttanut puolueena kannatuksensa, ja se on saanut kaksissa vaaleissa peräjälkeen seitsemän kansanedustajaa. Merkittävää oli, että paikat tulivat viime vuonna ilman vaaliliittoja. Ensimmäisen edustajansa vuoden 1970 vaaleissa ja useita paikkoja myöhemmissäkin vaaleissa puolue sai onnistuneiden vaaliliittojen ansiosta.

Suomen kristillisdemokraatit isännöivät perjantaina ja lauantaina Euroopan kristillisdemokraattien kokousta ja pitävät oman puolueensa puoluevaltuuston kevätkokouksen lauantaina. Puolueella olisikin oppimista Euroopan muutamilta suurilta kristillisdemokraattisilta puolueilta. Esimerkiksi Saksassa kristillisdemokraatit ovat kamppailleet sosiaalidemokraattien kanssa ykköspuolueen asemasta, usein menestyksekkäästi.

Katolisissa maissa kirkon ote yhteiskuntaan hallitsevampi kuin luterilaisissa maissa. Katolisten maiden kristillisdemokraatit keskittyvätkin politiikkaan. Varsinkin Pohjoismaissa kristillisdemokraatit ovat pitäneet liikkeessään mukana myös uskonnollisia piirteitä. Tosin Suomen kristillisdemokraatit ovat viime aikoina jossakin määrin työntäneet uskontoa taka-alalle ja korostaneet politiikan osuutta. Kun puolueen ohjelmassa kuitenkin muistutetaan raamatun merkityksestä, uskonto leimaa puoluetta väistämättä.

Suurten massojen liikkeeksi kristillisdemokraattien on nykytyylillään vaikea kohota. Puolue näyttää lisäksi vetävän puoleensa pienten herätysliikkeiden väkeä. Esimerkiksi pohjoisen Suomen suuren herätysliikkeen väki, lestadiolaiset, ei kannata kristillisdemokraatteja. Heidän joukossaan on suosiossa erityisesti keskusta, vähäisemmässä määrin kokoomus.

Kristillisdemokraattien nykyinen puheenjohtaja Päivi Räsänen korostaa erityisesti perhearvoja. Ne ovatkin olleet kristillisdemokraateille aina tärkeitä. Niitä korosti jo vuonna 1958 perustettu Suomen kristillinen liitto. Nimi muuttui nykyiseen muotoonsa 2001.

Kiintoisaa on, että edellinen puheenjohtaja Bjarne Kallis nimeää puolueensa kilpailijaksi erityisesti SDP:n. Kuitenkin kristillisdemokraattinen puolue vuotaa näyttävästi kokoomuksen suuntaan. Sinne on lähtenyt muun muassa entinen puoluesihteeri Annika Kokko, puolueen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa meppi Eija-Riitta Korhola sekä muutama kansanedustajakin. SDP:n suuntaan ei ole ollut ainakaan näkyvää liikettä. Vaikea on uskoa, että puolueiden välillä olisi kovin paljon epäröiviä äänestäjiä.

.fi