Nykyisen hallitusvallan haastaja, Suomen keskusta valitsee tänään itselleen uuden puheenjohtajan. Vuodesta 1990 lähtien keskustaa johtanut 48-vuotias Esko Aho väistyy.
Keskustan puheenjohtajan nuija ei näytä siirtyvän vielä nuoremman sukupolven käsiin. Ennakkosuosikki Anneli Jäätteenmäki on reilun vuoden nuorempi kuin Aho.
Kansalaisten mielikuvissa Jäätteenmäki edustaa uutuutta ja tuoreutta. Tappion ja katkeruuden leimat otsaansa saanut Aho on kansan silmissä jo väsynyt poliittinen kehäraakki. Tällaiset arviot ovat yksioikoisia eivätkä välttämättä tee kunniaa totuudelle.
Olli Rehn edustaa 1960-luvulla syntyneitä, jotka yrittävät parhaillaan nousta muutenkin yhteiskunnan eturiviin. Suurten ikäluokkien tulppa hidastaa heidän etenemistä. Näin käynee myös Rehnille keskustan puheenjohtajakisassa.
SDP valitsi viikko sitten 62-vuotiaan Paavo Lipposen uudelleen puheenjohtajaksi. Nuoremman sukupolven edustajia demarit nostivat sekä varapuheenjohtajistoon että puoluehallitukseen. Henkilövalinnoilla puolue viestittää, että vasemmalta löytyy sekä nuoria että naisia.
Kokoomus on nuorehkojen keski-ikäisten käsissä. Kokoomuslaiset hurrasivat viime lauantaina 42-vuotiaan Ville Itälän uudelle kaudelle. Puolueen varapuheenjohtajien ikähaitari liikkuu ikävälillä 31-41. Puoluevaltuuston johtoon valittiin 42-vuotias Jaana Laitinen-Pesola. Puoluesihteeri Heikki A. Ollila , 52, edustaa kokeneempaa kaartia.
Vihreää liittoa johtaa 50-vuotias Osmo Soininvaara. Vihreiden muutkin kärkinimet lähestyvät viidenkymmenen paalua.
Koijärveltä aloittaneet vihreät ovat kierrättäneet toisiaan toistakymmentä vuotta puoluejohdossa. Paineet ovat kasvamassa, että uusi sukupolvi ottaisi vallan vihreissä. Ultra Bran sanoittajana julkisuuteen kohonnut Anni Sinnemäki saattaa olla ensimmäinen 1970-luvulla syntynyt, joka saa puoluejohtajan valtikan käsiinsä.
Puolueet miettivät tarkoin julkisuuskuvaansa. Puolueet mielletään usein puheenjohtajansa ”kasvojen” kautta. Äänestyspäätöksiä saatetaan tehdä sen pohjalta, mikä ”puhuva pää television uutisissa miellyttää eniten”.
Nuoria nostetaan puolueissa varapuheenjohtajiksi ja houkutellaan ehdokkaiksi. Puolueet luottavat, että nuori äänestäjä innostuu menemään uurnille, jos tarjolla on nuoria ja nättejä kasvoja.
Oman ikäinen ehdokas ei yllättäen vedäkään nuorta vaaliuurnille. Tämä selviää keväällä julkistetusta Kuntaliiton, Nuorisoyhteistyö Allianssin ja Sitran teettämästä nuorten äänestystutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan vain 26 prosenttia piti oman ikäisen henkilön tukemista tärkeänä. Nuoret haluavat äänestämällä ensisijaisesti edistää omien tai läheisten etuja. 69 prosenttia asetti etujen ajamisen tärkeäksi syyksi äänestää. Puolueet ja oman ikäinen ehdokas vaikuttavat nuorten äänestyspäätökseen kaikista vähiten.
Valveutunut nuori ei tuijota vaaliuurnilla pelkästään ehdokkaan ikää. Muut tekijät painavat valinnassa.
Puolueen puheenjohtajan ikä ei ole ratkaiseva tekijä puolueen menestymisessä. Puheenjohtajan osaaminen ja muut kyvyt ovat tärkeämpiä.
Ikä ja kokemus saattavat vaikuttaa siihen, miten eri asioita arvostaa. Toivottavasti ensi kevään vaalikeskusteluissa tulevat esille sekä aatteelliset että sukupolvien väliset erot.