Eduskunta sääti 2007 taksiliikennelain, jossa säädeltiin taksien lukumäärää, kyytien hintaa, asemapaikkaa, päivystysvelvoitetta, koulutusta, asiakaspalvelua ja kalustoa.
Näin tehtiin, koska päättäjät halusivat varmistaa, että asiakkailla olisi paras, ammattitaitoisin ja turvallisin kyyti kaikkialle Suomeen vuoden jokaisena päivänä mihin kellonaikaan tahansa.
Reilu kymmenen vuotta myöhemmin astui voimaan laki liikenteen palveluista, jolla entinen laki kumottiin.
Kaikki uhkakuvat, joista Suomen Taksiliitto viestitti etukäteen päättäjille, ovat toteutuneet. Tolpalta, jossa olen päivystänyt vuodesta 1984, näkee myös Ruotsiin. Siellä taksiliikenne on vapautettu jo vuosia sitten. Oli ilmiselvää, että samat muutokset ja haitat tapahtuvat myös Suomessa.
Sääntelyn purkautuessa hinnoittelu vapautui markkinaehtoiseksi. Odotusarvo oli, että purku johtaa tarjonnan kasvuun ja hintojen laskuun. Niin ei tapahtunut.
Nykylaki ei velvoita tarjoamaan palveluita, joten pikkupaikkakunnilla ei ole järkevää ja kannattavaa päivystää hiljaisina aikoina. Markkinalähtöisyys toi taksiin aukioloajat, palvelua tarjotaan kun on kysyntää. Ennen päivystysvelvoite oli 24/7. Postilähetys voi odottaa varastossa, ihminen ei.
Lakimuutoksen suurin tyhjä lupaus oli digitalisaatio. Ei haluttu ymmärtää, että taksi oli jo digijunan kyydissä. Tilauskeskukset on automatisoitu jo aikoja sitten. Torniossa kyydinvälitys on ollut datapohjaista vuodesta 1995.
Satelliittipaikannusta tilausten ohjaamisessa lähimmälle vapaalle autolle on hyödynnetty jo melkein 20 vuotta. Älypuhelimiin ladattava itse maksaville kuluttajille suunniteltu Valopilkku-sovellus tuli markkinoille yhtä aikaa, kun yhdysvaltalainen kyydinvälitystä tarjoava sovellus tuli Suomeen venyttämään lainsäädännön ja -valvonnan rajoja.
Entä sairausvakuutuksesta korvattavat taksikuljetukset, kansankielellä Kela-kyydit? Jo kahdeksan vuotta ennen alan vapauttamista Kela ja Taksiliitto olivat aloittaneet sairaskyytien sähköisen suorakorvausjärjestelmän kehittämisen. Koko maan kattavaksi järjestelmä saatiin 2012.
Kela-kyytejä ajoivat lähes kaikki suomalaiset taksit, jolloin saatavuus oli huippuluokkaa, eikä arvoketjussa ollut välikäsiä, jotka näkivät markkinaraon kyytien välityspalveluissa. Kaikki tämä toteutettiin säännellyssä taksijärjestelmässä, maailman parhaassa ja turvallisimmissa.
Tapahtunutta on ollut vaikea uskoa todeksi, vaikka Taksiliitossa on ollut tiedossa jo pitkään, että virkamiesten tahtotila on vapauttaa taksiliikenne.
2015 vaalien voittaja keskusta kutsui pääministeri Juha Sipilän toimesta liikenneministerikseen Anne Bernerin, jonka tietämys taksialasta oli vähäinen. Taksiliiton hallituksesta lakikäsittelyä seuranneena olen huomannut, kuinka suuri valta on ministerillä. Olen varma, että keskustassa oli paljon kansanedustajia, jotka eivät olleet samaa mieltä alan vapauttamisesta.
Timo Soininkin matka jatkui ministeriauton takapenkillä, vaikka hän alun perin oli vallitsevan lain puolella. Puhutaan demokratiasta ja kansanvallasta, mutta näyttää siltä, että päätöksenteko on pienehkön piirin käsissä. Politiikka koitui maailman parhaan taksijärjestelmän kohtaloksi.
Olen sitä mieltä, että jotkut asiat ovat säänneltyinä kaikkien kannalta parempi vaihtoehto. Epäonnistunut taksivapautus jää historiaan hyvänä esimerkkinä tästä – valitettavasti.
Pian taksitolppa kutsuu taas. Suivaantuneena ihmettelen, eikö eduskunnassa tehdä päätöksiä, jotta ihmisillä olisi paremmin asiat kuin ennen. Ei päinvastoin.
Jussi Rahkonen
taksiautoilija
Tornio
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.