"Hallituksen tehtävänä on vahvistaa uskoa tulevaisuuteen ja erityinen huomio on kiinnitettävä lapsiperheisiin ja nuoriin."
Suomen työllisyystilanne on edelleen historiallisen korkealla tasolla, parempi kuin kertaakaan kolmeen vuosikymmeneen. Se ei ole tapahtunut itsekseen, eikä uhrauksitta, vaan on vaatinut sinnikästä työtä niin työpaikkoja luoneissa yrityksissä, kuin poliittisessa päätöksenteossakin.
Suomi on maana menestystarina, mutta sen pitäminen hyvällä uralla vaatii jatkuvaa ponnistelua. Kun kansainvälinen talous luo epävarmuuden pilviä, meidän tulee keskittyä siihen, mihin me voimme vaikuttaa.
Tulevaisuuden uskon ja luottamuksen vahvistaminen yhteiskunnassa on tärkeää, kun rakennamme Suomea negatiivisuuden ympäristössä.
On helppoa vain manata tummia pilviä ja etsiä vikoja tulevaisuuden rakentajista, mutta usein ratkaisuehdotuksia en näistä puheenvuoroista löydä suurennuslasillakaan.
Meillä on hyvä pohja, mutta luottamuksen rakentamiseen tarvitaan nyt voimallisia toimia. Avoimia työpaikkoja on edelleen paljon ja paikoitellen meillä on kova työvoimapula.
Budjetissa onkin löydettävä keinoja siihen, että työnantajat ja työntekijät kohtaavat paremmin. Työvoiman saatavuus, yrittäjyyden ja uusien investointien edellytykset sekä perheiden ja ikäihmisten palvelut vaativat lisätoimia. Tekemistä siis riittää.
Tämän hallituksen, kuten edellisenkin, yksi tärkeimmistä mittareista on työllisyys. Uusi tavoite on 75 prosentin työllisyysaste, mikä vaatii noin 60 000–90 000 uutta työpaikkaa.
”Ei onnistu” toteavat viralliset epäilijät, kuten totesivat muuten viimeksikin. Toivon kuitenkin, että nämä epäilijät voisivat tällä kertaa esittää hallitukselle konkreettisia keinoja kouhkaamisen sijaan. Moni työryhmä miettii parhaillaan työllistämiseen uusia keinoja. Ryhmät ovat takuulla avoimia myös ulkoa tuleville uusille ideoille. Nyt on niiden aika.
Työllisyyslukujen takana on ihmisiä. Tavallisia perheitä, joille esimerkiksi toisen vanhemman uusi työpaikka tarkoittaa kaikessa konkreettisuudessaan sitä, että jääkaapin pohjalla on muutakin kuin valo, ja kaikki voimat eivät kulu enää arjesta selviytymiseen. Nyt heikko tulevaisuususko ja työelämän epävarmuus näkyvät muun muassa alhaisena syntyvyytenä sekä kotitalouksien asuntokaupan vaimeutena.
Hallituksen tehtävänä on vahvistaa uskoa tulevaisuuteen ja erityinen huomio on kiinnitettävä lapsiperheisiin ja nuoriin. Hyvällä perhepolitiikalla, lapsiperheiden arjen sujuvoittamisella ja talouden turvaamisella voidaan tehdä paljon. Sen vuoksi pidin äärettömän tärkeänä, että lapsiperheiden aseman turvaaminen on hallitusohjelmassa keskiössä. Kotihoidontuen säilyttäminen on tästä hyvä esimerkki.
Talouden menetetty vuosikymmen iski erityisesti nuoriin. Kun mentoroin valmistumisvaiheessa olevia nuoria vuonna 2015, tilanne oli huono. Moni kertoi tehneensä sata työhakemusta tuloksetta.
Nyt tilanne on täysin toinen ja tästä kehityksestä täytyy pitää kiinni. Kun opiskelee, opintojen päätyttyä häämöttää työpaikka ja turvattu tulevaisuus, jonka päälle perhettäkin voi ryhtyä suunnittelemaan.
Alhaisen syntyvyyden ongelmaa ei tietenkään yhdessä budjettiriihessä ratkota, mutta tulevaisuudenuskoa voidaan myös budjettipäätöksin vahvistaa.
Kun työllisyystavoite toteutuu, pystymme pitämään yhä paremmin huolta kaikista suomalaisista. Toivotan vastuullisille viisautta hallituksen syksyn budjettineuvotteluihin.
Juha Sipilä on Keskustan puheenjohtaja ja kansanedustaja.