Mikä kunnallisvaalien tuloksessa yhdistää äänestäjäjoukkoa, jonka yhteenlaskettu koko oli ennen tarkastuslaskentaa 62 859? Joukko on siis suurempi kuin Rovaniemen asukasmäärä.
Se, että nuo ihmiset äänestivät sellaisia pieniä ryhmiä ja puolueita, jotka ovat Suomessa eduskunnan ulkopuolella.
Noita ryhmiä yhdistää lähinnä koko. Osa tulee puoluekentän vasemmalta laidalta, kuten Suomen kommunistinen puolue, Kommunistinen työväenpuolue sekä Suomen työväenpuolue, osa kaukaa oikealta kuten Vapauspuolue tai Oulussakin mukana ollut Sinivalkoiset.
Osaa kuten Piraattipuoluetta on vaikea asettaa mihinkään kohtaan puoluekenttää.
Tämänkin vaalituloksen perusteella pienten ryhmien elämä on kituliasta taivallusta.
Otetaan esimerkiksi Muutos 2011. Se perustettiin vuonna 2010, ja puolueen tähtäin oli vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Niissä vaaleissa puolue sai 7 504 ääntä, joten suuri muutos jäi suutariksi.
Nyt ääniä tuli enää 1 258. Puolueen tulevaisuus näyttää heikolta, vaikka vaalien voitoksi puolue voikin kirjata yhden valtuustopaikan.
Vielä ankarampi on ollut Vapauspuolueen romahdus. Eduskuntavaaleissa ääniä tuli 4 285, nyt 15. Maanantaina puolueen nettisivusto oli poissa käytöstä, sivulla olevan ilmoituksen mukaan huoltotöiden takia.
Laitavasemmalla Kommunistinen työväenpuolue oli 705 valtakunnallisella äänellään enää hivenen suurempi kuin Suomen työväenpuolue. Jälkimmäisen osuutta koko maan äänistä ei nostanut 523:a suuremmaksi edes sen ehdokkaan, kohudosentti Johan Bäckmanin saama ylenpalttinen julkisuus.
Saman laidan elinvoimaisimpana sinnittelee Suomen kommunistinen puolue SKP, joka eduskuntavaaleista pystyi jopa lisäämään kannatustaan. Tulos: yhdeksän valtuutettua.
Puolueen pitkäaikainen puheenjohtaja, helsinkiläinen Yrjö Hakanen on valtakunnallisestikin aika tunnettu kasvo, mutta kuka muistaa Kommunistisen työväenpuolueen johtajan? Ilman julkisuudessa pärjäävää keulahahmoa puolue ei pärjää.
Ainakin yhdessä suhteessa pienet ryhmät päihittävät suuret puolueet. Niiden sisäisessä elämässä tapaa olla paljon enemmän dramatiikkaa ja rajuja käänteitä. Muutos 2011 esimerkiksi antoi eduskunta- ja kunnallisvaalien välissä potkut puheenjohtajalleen. Vapauspuolueessa on eroteltu ja riidelty niin, että siellä on ollut välillä kaksikin itseään puheenjohtajaksi kutsuvaa henkilöä.
Kiivaus ja tinkimättömyys maahanmuuton, islamin tai vaikkapa EU:n vastustuksessa tapaa näkyä tinkimättömyytenä ryhmän omassakin päätöksenteossa. Tuloksena potkuja, eroja, kiertoa ryhmästä toiseen ja lopulta henkilökohtaisen valitsijayhdistyksen perustaminen.
Jos ainoat pieniä ryhmiä koskevat uutiset liittyvät sisäisiin tappeluihin, ei kannata ihmetellä, jos äänestäjät eivät luota.
Mutta oli vaaleissa myös menestyksekkäitä pieniä yrittäjiä. Usein ne syntyvät jonkin paikallisen kiistanaiheen ympärille. Lappeenrannassa ryhmä Myö sai viisi valtuutettua. Ryhmän näkyvin hahmo on jääkiekkomaajoukkueen takavuosien järeä pakki Lalli Partinen, joka kertomansa mukaan aikoo puuttua poliittiseen kähmintään.
Hailuodossa yhden ehdokkaan sai läpi Saariryhmä, jonka nimi kertoo sen suhtautumisen kunnan keskeisiin tulevaisuusteemaan, siltayhteyteen. Pyhäjärvellä Pro Pyhäjärvi sai läpi viisi ehdokasta. Ryhmän tavoite on kunnan itsenäisyys.
Vaikka pienten ryhmien kohtalot ovat usein karuja, niillä olla paikkansa suomalaisessa politiikassa.
Jos pienryhmiin näkyy usein kerääntyvän – anteeksi nyt vaan – jääräpäistä väkeä, heitä tuskin voi epäillä poliittisiksi nousukkaiksi. Sellaiset hakeutuvat suurempiin puolueisiin.