Pääkirjoitus

Po­li­tii­kan pät­kä­työ­läi­nen

Suomen näkyvimpiin kulttuurihahmoihin kuuluvan Jörn Donnerin, 73, aikaansaavuutta ei käy moittiminen.

Suomen näkyvimpiin kulttuurihahmoihin kuuluvan Jörn Donnerin, 73, aikaansaavuutta ei käy moittiminen. Hän on kirjoittanut lähes puolensataa kirjaa, käsikirjoittanut ja ohjannut parikymmentä elokuvaa ja hankkinut elantonsa muun muassa toimittajana, kirjailijana, elokuvajohtajana, ulkoministeriön virkamiehenä ja kansanedustajana Suomessa ja Euroopan parlamentissa.

Donnerin kohdalla monipuolisuuskin saa uusia ulottuvuuksia. Se selvisi päättyneellä viikolla, kun hänelle yllättäen aukesi mahdollisuus nousta varapaikalta seitsemäksi viikoksi Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajaksi. Ongelmana vain oli, että hän ollut kuluvan vaalikauden SDP:n valtuutettuna Helsingissä.

Luovalle ihmiselle se ei kuitenkaan ollut mahdoton ratkaistavaksi. Donner jättää väliaikaisesti SDP:n jäsenyyden ja liittyy RKP:n eduskuntaryhmään sitoutumattomaksi kansanedustajaksi - palatakseen todennäköisesti jälleen demariksi.

Poikkeuksellista joustavuutta Donner on osoittanut koko poliittisen uransa ajan. 1960-luvulla hänet valittiin Helsingissä SDKL:n kaupunginvaltuutetuksi, 1987 hän tuli eduskuntaan RKP:n kansanedustajana, ja nyt loikkaustahti vain kiihtyy. Donneria voisi kehua poliittisesti avarakatseiseksi, mutta yhtä hyvin myös täysin selkärangattomaksi.

Vielä linjattomampia ovat kuitenkin puolueet, jotka hänen temppuilunsa hyväksyvät vain siksi, että ne katsovat tarvitsevansa Donnerin keräämiä ääniä.

Loppujen lopuksi ratkaisu jää äänestäjille. Jos Donnerin toiminta saa heidän tukensa, paheksujien ei auta demokratiassa muuta kuin niellä kiukkunsa.