Kolumni

Po­li­tii­kan kon­ka­rit pyr­ki­vät ta­kai­sin Ar­ka­dian­mäel­le

Olen vakavissani. Haluan eduskuntaan", Claes Andersson vakuutti perjantaina Kansan Uutisissa. Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja halajaa kahdeksan vuoden poissaolon jälkeen kansanedustajaksi. Mikä innoittaa 69-vuotiasta eläkeläistä palaamaan poliitikoksi?

tuomo.yli-huttula@kaleva.fi

Olen vakavissani. Haluan eduskuntaan", Claes Andersson vakuutti perjantaina Kansan Uutisissa.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja halajaa kahdeksan vuoden poissaolon jälkeen kansanedustajaksi. Mikä innoittaa 69-vuotiasta eläkeläistä palaamaan poliitikoksi?

Muusikko, kirjailija ja psykiatri Andersson on kohonnut viime vuosina riippumattomaksi yleisviisaaksi, jolta kysytään mielipidettä asiaan kuin asiaan. Andersson tippuu tältä kansakunnan viisastelijan paikalta kansanedustajaehdokkuuden myötä.

Ehkäpä Anderssonilla on jäänyt hampaan koloon se, että uusi puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes sysäsi syksyllä 1998 hänet tylysti kulttuuriministerin paikalta syrjään. Andersson olisi halunnut jatkaa ministerinä vaalikauden loppuun asti.

Anderssonia saattaa kiinnostaa paluu kulttuuriministeriksi. Mikäli vasemmistoliitto menestyy vaaleissa ja raivaa tiensä hallitusneuvottelupöytää, puolueelle saattaa langeta kaksi ministerisalkkua.

Ykkössalkun nappaa puheenjohtaja Martti Korhonen, mutta tarvetta saattaa syntyä kokeneelle eteläsuomalaiselle veteraanille.

Naiset voivat vasemmistoliitossa jäädä salkkujaossa jäädä nuolemaan näppejään. Hyvästit politiikalle ovat jättämässä Siimeksen lisäksi myös Outi Ojala ja Anne Huotari.

SDP:n riveistä Arkadianmälle ponnistaa 68-vuotias Jacob Söderman. Hän on hankkinut kannuksensa Euroopan oikeusasiamiehenä, eduskunnan oikeusasiamiehenä, maaherrana, ministerinä ja kansanedustajana.

Uuvuttavan meriittilistan omaava Söderman ei hingu ministeriksi, mutta kansanedustajana hän pystyisi keskittymään lempiteemaansa eli päätöksenteon avoimuuteen. Söderman aloitti viime sunnuntaina Helsingin Sanomissa räväkästi kampanjansa teemalla "salailusta on tullut maan tapa".

SDP:lle Södermanin ehdokkuus on namupala. Ruotsinkielisenä eläkeläisenä Söderman voi hyvinkin imuroida sellaisia ääniä, joita ei muuten demareiden laariin tule.

Sauli Niinistön mahdollisesta ehdokkuudesta on taitettu eniten peistä. Presidentinvaalin kakkonen on piinannut jahkailullaan kokoomusjohtoa jo reilu puoli vuotta.

Niinistö on sortunut samanlaisiin vihjaileviin vastauksiin ehdokkuudesta kuin vuoden 2000 presidentinvaaleissa. Miksi ihmeessä ex-valtiovarainministeri ja puoluejohtaja haluaisi palata Arkadianmäelle?

Niinistön kausi Euroopan investointipankissa päättyy ensi elokuussa, joten hänellä on 58-vuotiaana vielä pitkä aika eläkeikään. Kiihkein motiivi Niinistöllä voi olla halu avittaa Jyrki Kataisen tietä valtaan.

Niinistön jahkailun taustalla voi olla se, että hän joutuisi kansanedustajaksi valinnan jälkeen eroamaan varapääjohtajan paikalta puoli vuotta ennen määräajan päättymistä.

Suomen edustajana pankinjohtajaksi valitun Niinistön neljän vuoden toimikausi jäisi pahasti vajaaksi, koska hän oli jo presidentinvaalien johdosta muutaman kuukauden virkavapaalla.

Konkareiden pyrky takaisin eduskuntaan on osoitus suurten ikäluokkien halusta näyttää, että he haluavat pitää vallan vielä käsissään.

Tunnetuimmat politiikan konkarit ovat ehdolla Uudellamaalla, jossa vaalivoittoon oikeuttavat ratkaisevat äänet saatetaan antaa.

Keskusta luottaa Uudellamaalla sentään nykykaartiin, Matti Vanhaseen ja Tanja Saarelaan. Keskusta on tosin kuorruttanut listansa urheilijajulkkiksilla, jotka ovat politiikan untuvikkoja.