Millainen Oulu on vuonna 2035? Oulun yliopiston 3. vuosikurssin arkkitehtiopiskelijoiden harjoitustyönään tekemässä Oulu-utopiassa on kuusi eri polista: Nekropolis, Polispolis, Metropolis, Hengailupolis, Aquapolis ja Champpolis.
Kaleva pyysi Pietari Valpurintyttärenä esiintyvää aate- ja oppihistorian opiskelijaa Niina Timosaarta sekä käskynhaltija ja maaherra Isak Behmin juurisukulaista Timo Lambergia pienoismallin ääreen.
"Minusta suunnitelma on jotenkin liian postmoderni", toteaa Niina Timosaari.
Timosaaren Aikamatkassa esittämän Valpuri Pietarintyttären huolimattomasta viinamäskin teosta alkoi Oulun palo 1705.
"Tuntuu, että keskusta menisi tämmöisenä liian tukkoiseksi ja tiiviiksi. Kaupungin pitäisi olla viihtyisä ja joka paikastaan avoin kaupunkilaisille. Ennen kaikkea siinä pitäisi olla vihreyttä, avaruutta, vettä ja eloa", tuumii Timo Lamberg, jonka kaukainen esi-isä ja Oulun linnan päällikkö Isak Behm pani toimeen kaupungin perustamisen.
Oulu-utopiassa heitä kuohuttavat eniten nykyisen oikeus- ja poliisitalon alueelle kaavailtu visionäärinen pilvenpiirtäjä, hautausmaan päälle työntyvä asuntokansi sekä Oulun musiikkikeskuksen tykö sijoittuva Kulttuurikuutio.
Kohde terroristeille
Polispolis-suunnitelmassa nykyisen oikeus- ja poliisitalon alueelle nousee Oulun maamerkiksi visionäärinen pilvenpiirtäjä - korkea, kevyt ja tulevaisuuden rakennustekniikkaa rohkeasti hyödyntävä rakennuskompleksi.
Ajatus pilvenpiirtäjästä tökkii Timo Lambergia kovastikin.
"Olen niitä nähnyt itsekin enkä kaipaa kyllä tänne semmoista. Jos joku ei ilman maamerkkiä Ouluun osaa, niin sitten kulkekoot sivu", hän toteaa.
Niina Timosaari on samaa mieltä. Maamerkki on liian suureellinen. Palikoista muotoiltu, portaittaisesti avautuva maamerkki kiihdyttää ja ärsyttää ihmisiä ilmiselvästi.
"Se on liian hyvä kohde terroristeille. Saavat syyn iskeä Suomeenkin ja lennättävät sen heti romuksi", kommentoi Oulu 2035 -pienoismallin luo pysähtynyt sivullinen.
Polispolis-työryhmä purkaisi asemaseudun alkuperäisestä rakennuskannasta muut paitsi vanhan rautatieaseman. Myös nykyinen oikeus- ja poliisitalo saisi purkutuomion.
Toisen ryhmän Metropolis-visio sisältää uuden matkakeskuksen, jossa asema-alueen vanhat rakennukset - myös kivikukko - on säilytetty ja entisöity. Tiilirakennuksessa sijaitsee Aseman Panimo, joka tarjoaa virvoitusta nopeita junayhteyksiä käyttäville matkustajille.
Kuutio kulttuurille
Champpolis on tarkoitettu pohjoisen portiksi etelästä tulijoille. Hallitsevana elementtinä nykyisen musiikkikeskuksen seudulla on Kulttuurikuutio. Se kerää ja keskittää erilaisten taidealojen osaajat yhteen. Aluetta luonnehditaan kampusmaiseksi.
"Toisaalta on hyvä, että kaikki kulttuuri olisi lähekkäin. Silti minun mielestäni kulttuuritarjontaa pitäisi ripotella sinne tänne, ettei se olisi vain yhdellä alueella", pohtii Niina Timosaari.
Visiossa rakennusmassat syntyvät kymmenen metriä korkeista neliskanttisista perusyksiköistä ja rakennukset ovat osittain läpikuultavia. Suunnittelijoiden mielestä se tuo taiteen lähemmäksi ohikulkijaa.
"Mitä sillä kulttuurilla sitten käsitetään. Ihmisethän sen kulttuurin tekevät ja oululaiset varsinkin valitsevat oman kulttuurinsa. Jos joku rakennus laitetaan kulttuuria varten, se ei välttämättä palvele sitä tarkoitusta kaikille", uskoo Timo Lamberg.
Rauha hautausmaalle
Intiön hautausmaan kylkeen kytkeytyvässä Nekropolis-suunnitelmassa puhutaan luostarista ja moderneista katakombeista, jotka levittäytyvät asuntokannen alle.
"Ei asuntokantta hautausmaan päälle missään nimessä. Minä en kyllä allekirjoittaisi tuollaista ideaa ollenkaan. Hautausmaan pitäisi olla ihan rauhoitettu alue", kommentoi Niina Timosaari painokkaasti.
Nekropolis-työryhmä muotoilee, kuinka alueella monet eri toiminnot integroituisivat saumattomasti: asuminen, ekumeeninen sakraali toiminta sekä hiljentyminen mahdollistavat paon ympäröivän kaupungin hälinältä.
Timo Lamberg tuntuu jo vähän tuohtuvan.
"Ne on kappelit ja katedraalit erikseen, joihin haudataan merkkihenkilöitä. Hautausmaan tulisi olla avoin ja siellä tulisi olla vihreyttä ja vuodenajat näkyä kaiken kaikkiaan", hän korostaa. Niina Timosaari nyökyttelee vieressä.
Kumpikin haluaa Oulusta esiin vihreyden ja merellisyyden. Suunnitelmista heitä miellyttävät eniten Hengailu- ja Aquapolis, jotka tarjoavat vettä, siltoja ja puistomaisuutta.
"Mitä sitä rakennetaan keskusta joillekin ohikulkijoille, jos kaupungin omat asukkaat eivät siitä yhtään tykkää", ihmettelee Timo Lamberg.
Oulu vuonna 2035 -pienoismalli, arkkitehtiopiskelijoiden visiot ja animaatio ovat esillä Aikamatka Oulussa -tapahtumassa Ouluhallissa, joka on tänään avoinna viimeistä päivää.