Bulgarian presidentinvaalit voitti Venäjä-mieliseksi kuvattu entinen ilmavoimien komentaja Rumen Radev. Moldovan presidentinvaaleissa voiton vei sosiaalidemokraattien johtaja Igor Dodon. Häntäkin luonnehditaan Venäjä-mieliseksi.
Onko Venäjä vääntämässä leiriinsä entistä itäblokkia maa kerrallaan? Lopputulokset ainakin istuvat mainiosti Venäjän tavoitteisiin.
Tulokset eivät silti johdu vain Venäjän vetovoimasta tai vaikutusvallasta. Moldovassa kansalaiset menettivät luottamuksensa poliitikkojen kykyyn hoitaa asioita, kun sen pankkijärjestelmästä kavallettiin pari vuotta sitten 900 miljoonaa euroa. Bulgariassa korruptio rehottaa yhtä villinä kuin ennenkin.
Kummassakin maassa pettymys haki purkautumistietä. Näin Moldovan ja Bulgarian vaalituloksilla on yhtymäkohtansa siihen, mitä nähtiin kesäkuussa Britannian Brexit-äänestyksessä ja viikko sitten Yhdysvalloissa. Kun kansan odotukset eivät ole täyttyneet, äänet annetaan sille, joka kovimmin potkaisee vanhaa valtaa tai määrittelemätöntä eliittiä ja lupaa kaiken lisäksi suurta muutosta.
Tulevat kuukaudet näyttävät, onko Euroopassa menossa laaja vyöry, jossa äänestäjät kääntyvät radikaaleja ratkaisuja kuuluttavien voimien puoleen. Tätä testataan useissa EU-maiden vaaleissa.
4. joulukuuta Italian pääministerin Matteo Renzin asema mitataan perustuslakia koskevassa kansanäänestyksessä. Jos pääministerin kanta häviää, edessä voivat olla aikaistetut parlamenttivaalit. Niissä Renzin demokraattisen puolueen kanssa kamppailee tasapäisesti populistinen Viisi tähteä -liike ja sen johtaja, koomikko Beppe Grillo. Tämän voitto toisi Italian politiikkaan ennakoimattomuuden kauden.
Samana päivänä Itävallassa käydään presidentinvaalin uusintakierros, jossa vastakkain ovat vihreiden Alexander Van der Bellen ja äärioikeistolaisen vapauspuolueen Norbert Hofer. Hoferin voitto toisi uusia ongelma EU:n sisälle.
Maanosan merkittävimmät vaalit seuraavan runsaan puolen vuoden aikana käydään kuitenkin Ranskassa, jossa valitaan huhti–toukokuussa uusi presidentti. Nyt näyttää varmalta, että vieraskammosta kannatusta ammentavan Kansallisen rintaman johtaja Marine Le Pen etenee ratkaisukierrokselle.
Le Penin mahdollisuudet presidentiksi vaikuttavat ainakin nyt vähäisiltä. Hän uskoo kuitenkin Trumpin voiton nostaneen myös hänen mahdollisuuksiaan.
Demokratian määritelmään eivät kuulu väärät äänestystulokset. Silti ne voivat kuitenkin kääntyä äänestäjiä vastaan, jos suurin lupauksin kuorrutettu vaihtoehtoinen politiikka tuokin vain uusia ongelmia.
Populistien menestyksen pahin uhka on valta. Se opettaa, että monimutkaisiin ongelmiin ei olekaan helppoja ratkaisuja.
Vastuullisemmat poliittiset voimat voivat torjua riskialttiin populismin aallon ja siihen usein liittyvän kansalliskiihkon jo etukäteen tekemällä politiikkaa, jossa kaikkien ääntä kuunnellaan ja annetaan sille myös arvoa.