Yleisradion puoluepoliittiset johtajanimitykset poistuvat tulevaisuudessa, kansanedustaja ja Ylen hallintoneuvoston jäsen Riikka Moilanen-Savolainen (kesk.) luottaa.
Ylen toimitusjohtajan ja toimialajohtajien valinta on määrä siirtyä parlamentaariselta hallintoneuvostolta uudelle viestintä- ja yritysalan asiantuntijoista koostuvalle hallitukselle. Tämä uudistus johtaa Moilanen-Savolaisen arvion mukaan aikanaan siihen, että suurimmille puolueille jyvitetyistä paikoista luovutaan.
Hallitus on tuomassa loppukeväästä Yleisradiota koskevaa lakiuudistusta eduskunnan käsittelyyn. Esitys pohjautuu pitkälti Seppo Niemelän (kesk.) johtaman toimikunnan mietintöön.
Moilanen-Savolainen pitää erittäin hyvänä, että Ylen toimitusjohtajan valinta ollaan siirtämässä hallintoneuvostolta uuden ulkopuolisen hallituksen tehtäväksi.
Kaksi vuota Ylen hallintoneuvostossa toiminut Moilanen-Savolainen on pitänyt erikoisena, että hallitus koostuu toimivasta johdosta. "Ulkopuolinen hallitus vastaa paremmin osakeyhtiölakia."
Hallitukseen ei
kansanedustajia
Niemelän työryhmä suositteli, että hallitukseen ei valittaisi yhtiön toimintaa valvovista elimistä. Moilanen-Savolainen on samoilla linjoilla: "Kansanedustajien paikka on hallintoneuvostossa. Tosin perustuslaki estää sen, että lakiin kirjattaisiin, ettei kansanedustajia voida valita yhtiön hallitukseen."
Hallitukseen on valittava hänen mielestään yritystoiminnan ja viestintäalan asiantuntijoita.
Moilanen-Savolaisen mielestä hallintoneuvoston asema selkiintyisi uudistuksessa. "Hallintoneuvoston rooliin kuuluisi Ylen julkisen tehtävän valvonta ja yleisten kehittämissuuntaviivojen asettaminen."
Ylen rahoitukseen ei ole tulossa merkittävää muutosta. Moilanen-Savolainen toteaa, että televisiomaksu on paras rahoitustapa.
Hän kannattaa Niemelän ryhmän esitystä, että televisiomaksua korotettaisiin vuosina 2007-2010 yleistä kustannustasoa vastaavasti lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Korotus olisi vuosittain noin kaksi euroa.
"Vuosittainen pienempi korotus on parempi ratkaisu kuin yhdellä kertaa tehty suurempi korotus", hän viittaa kaksi vuotta sitten tehtyyn isoon korotukseen, joka tapahtui usean vuoden tauon jälkeen.
Mainosrahoitus ei
sovi Ylelle
Niemelän työryhmä hylkäsi vaihtoehdon, jonka mukaan Ylen toiminta rahoitettaisiin yleisen verojärjestelmän avulla.
"Veromalli on epäoikeudenmukainen niiden henkilöiden osalta, joilla ei ole televisiota."
Hän korostaa, että Ylen talouden pitäisi olla tasapainossa vuoteen 2008 mennessä. "Digitalisointi on aiheuttanut suuria menoja ja kaupallisten kanavien toimilupamaksut poistuvat."
Moilanen-Savolainen ennustaa, että Ylen rahoittaminen ei voi nykymallilla loputtomiin jatkua. Hän pitää tutkimisen arvoisena muita vaihtoehtoisia rahoitusvaihtoehtoja.
Hän tyrmää mainosrahoituksen. "Se sotii Ylen julkisen palvelun tehtävää vastaan. Silloin ei voisi puhua riippumattomuudesta."
"MM-hiihdot
kärsimystä"
Moilanen-Savolainen ihastelee, että Yle on panostanut alueelliseen ohjelmatarjontaan. Myös lastenohjelmat saavat pienen lapsen äidiltä suitsutusta. "Kaupallisilta kanavilta tulee todella rajuja lastenohjelmia."
Hän toivoisi, että kuurojen varten ohjelmia tekstitettäisiin nykyistä enemmän. "Isovanhempani ovat kuuroja, jotka odottavat innolla joka päivä television viittomakielisiä uutisia."
Vaikka Moilanen-Savolainen tunnustaa, että hiihdon MM-kisat ovat hänelle kärsimystä, hän pitää huolestuttavana, mikäli urheilukisat keskittyvät vain maksullisille kanaville. "Suuret urheilukilpailut ovat suomalaista kansanperinnettä, joiden televisioinnista yleisillä kanavilla ei pidä luopua."