Mystiset myrkytystapaukset näyttävät liittyvän Venäjän sisäiseen valtapeliin, mutta suuri arvoitus on, mistä lopulta oikein on kyse.
Lontoo on ennenkin ollut hämäräperäisten kuolemien näyttämönä. Bulgarialainen toisinajattelija ja kirjailija Georgi Markov tunsi syksyllä 1978, kuinka häntä tönäistiin sateenvarjolla. Neljä päivää myöhemmin Markov oli kuollut. Sateenvarjon kärjessä oli ollut tappava annos myrkyllistä risiiniä.
Tuolloinen tapahtuma, jota hyvällä syyllä on oletettu Bulgarian salaisen palvelun järjestämäksi, täytti kaikki kylmän sodan agenttitarinoiden tunnusmerkit. Motiivi ei sinänsä ollut arvoitus. Ilmeistä oli, että valtaapitäville kriittinen ääni haluttiin vaientaa.
Tuoreet tapaukset ovat kylmän sodan asetelmiin verrattuna paljon hämärämpiä ja vielä paljon poliittisempia. Ukrainan vaaleista 2004 muistetaan presidentiksi valitun Viktor Jushtshenkon rokonarpiset kasvot. Dioksiinimyrkytys oli ilmeisesti vastustajien epäonnistunut yritys saada hänet pois pelistä ennen vaaleja.
Koskaan tätä ennen ei silti ole nähty mitään, mitä voisi verrata Aleksandr Litvinenkon äskeiseen kuolemaan Lontoossa. Tavalla tai toisella hänen elimistöönsä oli päätynyt erittäin radioaktiivista poloniumia - ainetta, jolla ei tiedetä salamurhaa koskaan ennen tehdyn, jonka valmistamiseen tarvitaan ydinreaktio ja jonka jäämiä nyt metsästetään pitkin Lontoota, Moskovaa ja lentokoneita.
Litvinenko oli Venäjän tiedustelupalvelun hylännyt loikkari. Joitakin viikkoja häntä ennen murhattiin Moskovassa Anna Politkovskaja, Venäjän nykyhallinnon uupumaton kriitikko. Joitakin päiviä Litvinenkon kuoleman jälkeen sairastui Irlannissa Venäjän entinen pääministeri Jegor Gaidar äkillisesti outoihin oireisiin, jotka tuntuvat vahvistuvan myrkytykseksi. Tuorein tieto on Litvinenkon ystävästä löytynyt polonium.
Toistaiseksi ei ole mitään suoraa näyttöä, joka liittäisi tapaukset toisiinsa, mutta Politkovskajan murha ja Gaidarin kohtalo ovat asioita, joiden voi varmasti odottaa saavan suurta huomiota. Ennestään vähän tunnettu Litvinenko murhattiin tavalla, jota huomiota herättävämpää on vaikea edes kuvitella. Aivan kuin haettaisiin maksimaalista näkyvyyttä.
Yhteinen tekijä kaikessa on Moskova. Arvattavasti kaikki nämä mysteerit liittyvät Venäjän sisä- tai valtapolitiikkaan. Tuhannen taalan tai ehkä enemmänkin miljardin ruplan kysymys on, millä tavalla.
Yksi fakta on olemassa. Presidentti Vladimir Putinin toinen kausi lähenee loppuaan, ja hän on vakuuttanut, ettei asetu enää ehdolle. Tuoreet tapahtumat leimaavat väistämättä Putinin loppukautta ja saattavat osaltaan vaikuttaa siihen, kuinka kehitys sen jälkeen kulkee. Mutta varmoja tulkintoja on mahdoton toistaiseksi tehdä, sillä taustalta voi löytyä yhtä hyvin Putinin hallinnon lähipiirien edustajia kuin niiden vastustajia, ja loppujen lopuksi kyse voi olla vielä jostain aivan muustakin.
Jokin selitys kuitenkin tarvitaan kipeästi. Poloniummyrkytys on kuin agenttifilmistä repäisty teko, mutta nyt on puhe oikeasta elämästä. Jos jokin taho pystyy organisoimaan tällaista, mihin muuhun se pystyy ja mitä se oikein tavoittelee?
Sateenvarjoa käyttäneet bulgaarit näyttävät tämän rinnalla pyhäkoulupojilta. Kylmän sodan aikana asioista ja osapuolista vallitsi jonkinlainen selvyys. Nyt kaikki näyttää olevan yhtä arvoitusta, jossa panos voi hyvinkin olla se, kenellä on Venäjän todellinen valta.