Kalevan teettämän mielipidetiedustelun tulos oululaisten tympääntymisestä poliittisiin virkapaketteihin ei yllätä kunnallispolitiikan asiantuntijaa. Samanlainen suuntaus on selvästi nähtävissä muuallakin.
"Puoluepolitiikalla ylipäätään on nyt tietynlainen ikävä leima kansalaisten keskuudessa. Ja kun talous on tiukoilla, ruvetaan herkästi miettimään, kenen etuja pannaan etusijalle", toteaa Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan lehtori Pentti Rönkkö.
Poliittisiin virkapaketteihin liittyy myös tympeä kähminnän maku, eivätkä valinnat ole niin läpinäkyviä kuin kuntalaiset odottavat.
Vain viidesosa mandaattien kannalla
Kalevan Suomen Gallupilla teettämän kyselyn mukaan vain vajaa viidesosa kaikista oululaisista on sitä mieltä, että on tarkoituksenmukaista jakaa kaupungin johtovirat poliittisin perustein.
Jos mandaateista ei kuitenkaan luovuta ja jatketaan entisellä mallilla, vajaa puolet oululaista on sitä mieltä, ettei paikka silti ole automaattisesti SDP:n.
Puoluekanta vaikuttaa näkemyseroihin tämän kysymyksen osalta. Ymmärrettävästi SDP:n kannattajat ovat voimakkaasti asian puolella. Lisäksi vasemmistoliiton (51 prosenttia) ja vihreiden (45 prosenttia) sympatioiden voidaan katsoa olevan SDP:n puolella, kun taas kokoomuksen ja keskustan kannattajista valtaosa ei halua ykköskaupunginjohtajan viran säilyvän SDP:llä.
Enemmistö johtajista, ylemmistä toimihenkilöistä ja yrittäjistä antaisi ykköskaupunginjohtajan viran muille kuin demareilla. Heidän kanssaan samaa mieltä ovat eläkeläiset ja työntekijät.
Tehokkuus ja tulokset etusijalle
Poliittinen virkapaikkojen jako on kuulunut vanhastaan suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin. Puolueet on pyrkineet saamaan poliittista valtaa sekä vaaleissa että miehittämällä virkapaikkoja. "Pari kolmekymmentä vuotta sitten se meni muutamissa kunnissa jopa vahtimestareihin ja siivoojiin asti", muistuttaa Rönkkö.
Laman jälkeen, mutta erityisesti 2000-luvulla vaatimukset tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta ovat nousseet etusijalle. Johtajien ammatilliset taidot ja osaaminen ovat entistä tärkeämpiä. "Aikaisemmin pätevyys ei korostunut, koska valtionohjaus oli tiukkaa ja yksityiskohtaista. Virkamiehen rooli oli enemmän ministeriöistä ja keskusvirastoista tulevan tiukan yksityiskohtaisen ohjauksen toimeenpanoa. "
Nyt pikku hiljaa yleistyvien johtajasopimusten myötä poliittinen mandaatti on jäämässä taka-alalle. "Tietysti tässäkin täytyy olla poliittista luottamusta, mutta se ei enää ole puoluepoliittista luottamusta vaan luottamusta siitä, että pystytään toimimaan sen mukaan mitä tulostavoitteet edellyttävät", pohtii Rönkkö.
Poliittinen mandaattijako johti monessa kunnassa siihen, että virkoja perustettiin enemmän kuin tarve vaati. Nyt tiukemman talouden aikana virkojen tarvetta on tarkasteltu sitä mukaa, kun ne ovat tulleet auki. Virka on saatettu jättää täyttämättä ja purkaa näin "paketointia".
Virkapaketeista on muutoin hankala päästä eroon, sillä tietyt poliittiset intressit istuvat kuvioissa tiukasti. Rönkön mukaan systeemin purkaminen saattaa onnistua siellä, missä mennään johtajasopimuksiin ja tulostavoitteet täsmennetään selkeästi.
Tämä on kolmas osa Sanomalehti Kalevan Suomen Gallupilla teettämästä mielipidekyselystä, joka koskee Oulua. Edelliset osat on julkaistu 18. ja 20. elokuuta.