Ministereiden kasvanutta työtaakkaa aiotaan helpottaa palkkaamalla ensi vuoden alusta lukien yhdeksän poliittista valtiosihteeriä.
Valtiovarainministeriö esittää valtion ensi vuoden talousarvioon 1,5 miljoonaa euroa uusien virkojen perustamiseen. Populisti voisi lohkaista, että hallitus kantaa näin oman kortensa kekoon työllistämistavoitteen saavuttamisessa.
On myönnettävä, että Suomen EU-jäsenyys on lisännyt ministereiden kiireitä. Ministerille on tärkeätä jäädä aikaa politiikan muotoiluun ja ministeriön strategiseen johtamiseen.
Hallituksen läpi esitys solahtaa sopuisasti. Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki ei olisi kiisteltyjä virkoja esitykseensä sisällyttänyt, jos sillä ei olisi pääministeri Matti Vanhasen siunaus.
Pohjatyön uusille viroille teki pääministerin luottomies, valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Risto Volanen, jonka johtama työryhmä esitti kesäkuussa valtiosihteerijärjestelmää.
Poliittinen valtiosihteerijärjestelmä on ollut jo pitkään kuuma peruna poliitikkojen käsissä. Sitä ehdotettiin ensimmäistä kertaa jo 1978. Virat ovat pulpahtaneet esille aina säännöllisesti.
Paavo Lipposen II hallitus esitti virkojen perustamista viime vaalikauden loppumetreillä, mutta eduskunnan valtasi vaalikauhu ja esitys kaatui. Kansanedustajat pelkäsivät kansan tuomiota, jos kovapalkkaisia virkoja olisi perustettu.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Paula Kokkonen oli esityksen yksi tiukimmista vastustajista. Vaikka hän sai tyrmättyä uudet virat, kansa ei uusinut hänen valtakirjaansa vaaleissa.
Kokkosen johtama valiokunta kritisoi silloin aiheellisesti, että valtiosihteereiden toimenkuvat voivat mennä osittain ministeriöiden kansliapäälliköiden kanssa päällekkäin.
Kansliapäälliköt ovat olleet sotajalalla uusien virkojen osalta. Kansliapäälliköt ovat kavahtaneet ajatusta, että valtiosihteeri olisi samassa asemassa kuin he.
Volasen työryhmä esittää, että määräaikaisen ja ministerin luottamuksen varassa toimivan valtiosihteerin virka rajataan selkeästi ministerin esikuntatehtäväksi. Kansliapäällikkö on jatkossakin ministeriön organisaatiossa hallinnon päällikkö. Valtiosihteereiden palkka olisi kuitenkin sama kuin kansliapäällikön eli noin 7 500 euroa kuukaudessa.
Valtiosihteerijärjestelmän tavoitteena on päästä eroon jo pitkään käytössä olleesta periaatteesta, että ministerit ovat voineet nimittää avukseen oman puolueensa henkilöitä määräaikaisiksi neuvotteleviksi virkamiehiksi.
Nykyisen hallituksen ministereistä neljä on palkannut neuvottelevan virkamiehen. Tunnetuin henkilö on ollut EU-komissaariksi valittu Olli Rehn, joka oli lyhyen aikaa kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen neuvotteleva virkamies.
Oikeuskansleri Paavo Nikula on arvostellut käytäntöä. Valtiosihteereiden virkojen perustaminen onkin avoimempi ja rehdimpi käytäntö.
Ministereiden esikunnissa ja hallituspuolueissa on alkanut jo kuhina virkojen ympärillä. Useat nykyiset erityisavustajat näkevät jo itsensä valtiosihteereinä.
Sekä keskustalle että SDP:lle on tulossa neljä virkaa. RKP saa yhden. Puolueiden ministerit saavat Kalliomäen mukaan keskuudessaan tapella, ketkä saavat valtiosihteerin avukseen.
Keskustalle uudet virat ovat erityisen tärkeitä. Pitkän oppositiokauden johdosta keskustalla ei ole ministeriöiden virkamieskunnassa kasvamassa varteenotettavia ehdokkaita kansliapäälliköiksi ja muiksi korkeiksi virkamiehiksi. Valtiosihteerinä meritoituu nopeasti vakinaisemmalle virkamiesuralle.