petri.hakkarainen@kaleva.fi
Jo noin neljäsosa Suomen vangeista sovittaa rangaistustaan avolaitoksessa. Käytännön työtä tekevät vankeinhoitajat ovat huolissaan tilanteesta: järjestysrikkomukset kasvavat ja luvattomien poistumisten määrä on kolmessa vuodessa lähes kolminkertaistunut.
Rikosseuraamusviraston (Rise) perustaman työryhmän tuoreita esityksiä onkin tavattu vankiloissa äimistyneinä. Jo kytevään paloon ei ruiskuteta Risen tankista vettä vaan bensaa. Avovankiloihin halutaan 35 prosenttia vangeista ja suljettuja vankiloita aiotaan lopettaa, joukossa 140 työntekijän Pelso.
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) on harmitellut vankeinhoidon järjestelyistä syntynyttä uutisointia. Ministerin näkemys kummastuttaa. Asiahan tuotiin lausunnoille ja se etenee päätökseen niin nopeasti, että kaikkien näkökantojen kuulemiseen ja julkiseen keskusteluun on aikaa aivan liian vähän.
Oikeusministeriössä uskotaan, että vankien määrä laskee. Ajan merkit viittaavat kuitenkin täysin päinvastaiseen kehitykseen. Talouden taantuma on totta, ja vaikutukset tunnetaan: edellisen laman aikana 1990-luvun alussa vankimäärä nousi täysin ennakoimatta yli 40 prosenttia. Kymmenen viime vuoden aikana vaihtelu on ollut hyvin suurta, 2 700 ja 4 000 vangin välillä.
Suuren vankilaorganisaatiomuutoksen valmistelu kummastuttaa oikeusoppineitakin, esimerkiksi rikosoikeuden professori Matti Tolvasta. Hänen mielestään kaavailtujen muutosten perusteina ei ole faktoja vaan merkillisiä olettamuksia.
Avovankiloihin ei löydy nytkään tarpeeksi kriteerit täyttäviä vankeja. Kun rikollista toimintaa ja huumebisnestä ei voida täysin estää suljetuissa vankiloissakaan, suuren vankijoukon vankeuden täytäntöönpano avotaloissa ei voi mitenkään olla turvallista yhteiskunnalle, henkilökunnalle ja vangeille, kuten laissa edellytetään.
Rikosseuraamusviraston linja tempoilee. Muutama vuosi sitten puhuttiin uusien vankiloiden rakentamisesta. Nyt aiotaankin lopettaa toimivia kalteritaloja. Vaikka poliittisen päätöksen mahti on suuri, sillä ei voida kääntää rikollisuutta laskuun eikä tehdä jo hairahtaneista avolaitoskelpoisia.
Oikeusministeriö kertoo suuren vankilauudistuksen syyksi tarpeen tehdä tehokkaasti mahdollisimman hyvää vankeinhoitoa. Kentällä sen sijaan nähdään yleisesti, että nyt haetaan pakon edessä säästöjä parin vuoden takaisen organisaatioremontin epäonnistuttua.
"Keskitason johtoa on nyt hirvittävä määrä. Kustannukset ovat kasvaneet. Hyvin perusteltua kritiikkiä on esitetty, mutta johtajat puolustavat paikkojaan eivätkä poliitikot puutu tilanteeseen. Veronmaksajien rahan poltto jatkuu", kenttätyötä tekevä vankeinhoidon ammattilainen tilittää.
Pelson vankilasta päättäjille toimitetussa lausunnossa muistutetaan, että vankiloiden lopetuslistan perusteina on ainakin Pelson osalta käytetty täysin vääriä lukuja. Selvitys väittää peruskorjauskuluiksi 20 miljoonaa euroa, vaikka todellisuudessa pärjätään murto-osalla tuosta summasta.
Toisaalta raportissa ei ole tarkennettu suuriin kaupunkeihin, muun muassa Ouluun suunniteltujen uusien vapauttamisyksiköiden kuluja. Moni ihmettelee myös, miksi vangit halutaan siirtää pois maaseudulta ja oikean työn ääreltä kaupunkiselleihin makaamaan. Aluepolitiikallakin pitäisi olla asiassa sijansa.