Pääkirjoitus

Po­liit­ti­nen virta vie ja tuo

Oulun korkeassa virkamiesjohdossa on tapahtumassa kaksi merkittävää muutosta lähiaikoina.

Oulun korkeassa virkamiesjohdossa on tapahtumassa kaksi merkittävää muutosta lähiaikoina. Apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi on ensiksikin siirtymässä sisäministeriöön Helsinkiin. Toiseksi Kemin kaupunginjohtaja Kalervo Ukkola on palaamassa takaisin Ouluun, kansliapäälliköksi kaupungintalolle.

Kumpikaan nimitys ei ole vielä kirkossa kuulutettu, mutta hyvin todennäköinen. Keskustalainen Hiironniemi on nimittäin noussut alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen ehdokkaaksi alueiden ja hallinnon kehittämisosaston ylijohtajaksi. Keskustalainen Manninen tekee esityksen ylijohtajan nimityksestä valtioneuvostolle, ja Matti Vanhasen hallituksen periaatteisiin kuuluu, että esittelevän ministerin mielipide painaa lopullisessa ratkaisussa.

Virkaa on hakenut myös sosiaalidemokraattien ykkösnimi, vt. ylijohtaja Veijo Kavonius. Hän on taustansa ja ministeriössä hankkimansa työkokemuksen takia paperilla Hiironniemeä ansioituneempi, mutta se ei riitä. Ylijohtajan virka kuulu niihin vakansseihin, jotka voidaan jakaa poliittisin perustein.

Kansliapäällikön virka kuuluu vasemmistoliiton kiintiöön Oulun valtuustoryhmien sopimuksen mukaan. Vasemmistoliiton ryhmä on asettunut tukemaan Ukkolaa, joten olisi melkoinen paukku, jollei nimitys menisi läpi valtuustossa. Ukkola on entinen pitkäaikainen Oulun valtuutettu, joten hänet tunnetaan kaupungissa hyvin.

Ukkola on yrittänyt hakeutua pois Kemistä jo ennenkin, mutta uutta vihreää oksaa ei ole löytynyt. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä Kemissä haluaisi pitää Ukkolan yhä kaupunginjohtajana, mutta se ei taida onnistua. Valta Kemissä on vaihtunut, ja uusilla vallanpitäjillä on omia suunnitelmia. Ukkolalla on sen takia myös työntöä pois Kemistä. Kansliapäällikön virka Oulussa avautui kuin tilauksesta hänen kannaltaan.

Korkeiden virkojen suhmurointia poliittisin perustein on vaikea hyväksyä. Etenkin ne, jotka jäävät nuolemaan näppejään, kokevat sen hyvin epäoikeudenmukaiseksi. Poliittiset virkanimitykset ovat kuitenkin yhä realismia Suomessa, ja siksi voi vain toivoa, että valittavat olisivat aina myös alansa kovia ammattilaisia.

Ei ole mitään syytä epäillä Hiironniemen sen paremmin kuin Ukkolankaan mahdollisuuksia suoriutua uusista tehtävistään, jos heidät niihin nimitetään. Ukkola on ollut kovassa koulussa Kemissä ja hän palaisi Ouluun aiempaa kokeneempana. Hiironniemi taas tuskin unohtaa vuosiaan Oulussa. Kaupungille voi jopa olla eduksi, jos tärkeässä virassa sisäministeriössä on sitä tunteva henkilö.

paakirjoitus@kaleva.fi