Helsinki
Poliittisen kulttuurin tervehdyttämiseksi olisi toisen valtiovarainministerin Suvi-Anne Siimeksen (vas.) mielestä hyvä poistaa rippeetkin sitä ajattelusta, että Suomen Pankin johtokunta olisi poliittisten virkanimitysten läänityslaitos. Hän ehdottaa, että seuraavalla vaalikaudella pankkia koskevaan lakiin tehdään laaja remontti, jossa uudistettaisiin muutakin kuin nimityskäytäntö.
Nykyinen tilanne mahdollistaa Siimeksen mielestä poliittisen pelin johtokunnan jäsenten valinnassa.
"Viime vuosina syntyneet kohut nimitysten yhteydessä ovat osittain pohjautuneet vanhaan nimityskulttuuriin. Vahva emotionaalinen jännite, joka on jäänyt pankkivaltuuston ja lopullisen nimitysvallan käyttäjän välille, kuvaa, etteivät kaikki haluisi, että ajat muuttuisivat", Siimes uskoo.
Siimeksen mallissa pääjohtajan apuna toimiville asiantuntijataustaisille johtokunnan jäsenille määriteltäisiin selkeät pätevyyskriteerit.
"Presidentti voisi mielestäni nimittää pääjohtajan jatkossakin ja pankkivaltuusto johtokunnan muut jäsenet. Jos nimitysvaltaa muutetaan, johtokuntajärjestelmää on samalla uudistettava."
Pääjohtaja toimii EKP:ssa itsenäisesti
Suomen Pankin lainsäädännön uudistus jäi Siimeksen mukaan vuonna 1997 puolitiehen.
"Silloin lakia rukattiin, että se sopii euroaikaan. Lainuudistus sattui vielä ajankohtaan, jolloin oli vielä tekemättä lopullinen päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen."
Laki sisältää hänen mukaansa epäjohdonmukaisuuksia.
"Pääjohtaja ja muut johtokunnan jäsenet nimitetään samalla tavalla ja niillä on yleistoimivalta. Johtokunnalla on kollegiaalinen työskentelytapa. Pääjohtaja toimii kutienkin Euroopan keskuspankin neuvostossa itsenäisesti kuten Maastrichtin sopimus ja EKP:n säännöt edellyttävät."
Tästä johtuen Siimes muuttaisi Suomen Pankin päällikkövirastoksi.
"Se vastaisi paremmin sitä, mitä keskuspankki nyt tekee. Kollegiaalisuutta ei ole tänä päivänä sen keskeisemmässä tehtävässä."
Hän toteaa, että nimityskäytännön muuttuminen pääjohtajan ja muiden johtajien välillä johtaa myös automaattisesti kollegiaalisuuden purkamiseen.
"Johtokunta ei voi olla kollegio, jos sen jäsenet nimitetään eri tavalla."
Siimes ei poistaisi presidentiltä pääjohtajan nimitysvaltaa, koska presidentti nimittää muutkin korkeat virkamiehet.
Politiikassa saa arvokasta kokemusta
Siimes on poikennut johtokunnan nimitysprosesseissa kahtena edellisenä syksynä pankkivaltuuston esityksistä. Hänen ehdokkaansa ovat olleet pääosin asiantuntijataustaisia virkamiehiä.
Keskustan Esko Ahon Siimes olisi vuosi sitten kelpuuttanut Suomen Pankkiin. Siimeksen vastuulla on valmistella esitys tasavallan presidentille.
"Minua on yritetty leimata, etten arvosta poliitikkoja ja politiikkaa. Politiikassa toimimisesta kertyy erittäin arvokasta yhteiskunnallista kokemusta ja tiedän itsekin, että näissä hommissa oppii paljon sellaista, mitä ei varmasti muualla pysty oppimaan. Politiikan kunnioittaminen ei ole sitä, että hyväksyy poliittiset palkintovirat."
Valtuutetuilla intressikonflikteja
Siimes ihmettelee, että Suomen Pankkia valvovat pankkivaltuuston jäsenet ovat olleet innokkaita johtokunnan jäseneksi. Pankkivaltuuston puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ja valtuuston jäsen Mauri Pekkarinen (kesk.) ovat hakenet johtokunnan virkoja aiemmilla nimityskierroksilla.
Pankkivaltuuston jäsenet eivät saisi Siimeksen mielestä liikaa samaistua keskuspankin puolelle. "Heidän tehtävänään on valvoa johtokuntaa ja sen toimia, joten heillä ei saisi olla intressikonflikteja. Toivon, että poliittinen kulttuuri tervehtyy."
Pankkivaltuutetuilla on Siimeksen mukaan kohtuullisen hyvä palkkio tehtävänsä hoitamiseen, jotta sieltä ei tarvitsisi havitella muualle.
Siimeksen mielestä ennen Suomen liittymistä euroon poliittiset mandaattipaikat olivat Suomen Pankissa tarpeen, jotta markan ulkoiseen arvoon liittyvät päätökset saatiin eri elimissä läpi. Hänen mukaansa tätä on turha kiistä, koska se selviää 1990-luvulla ilmestyneistä taloushistoriaa käsittelevistä kirjoista.
Pankkivaltuusto kunniahimoisempi
Siimes pitää tärkeänä pankkivaltuuston tehtävää. "Toivon, että se kehittäisi toimintaansa valvovaan ja arvioivaan suuntaan eikä siihen, että montako henkilöä johtokunnassa pitää olla. Se voisi olla nykyistä kunniahimoisempi."
Siimeksen mielestä pankkivaltuustossa pankin johtajien olisi syytä testata omia julkisuuteen esittämiä lausuntojaan.