Viron suurin poliittinen ryhmä ja vaaleissa edennyt reformipuolue on jäämässä hallituksen ulkopuolelle. Korkeita tyylipisteitä on prosessista kauempaa katsoen vaikea antaa.
Periaatteessa asia on yksinkertainen: hallituksen muodostavat puolueet, jotka pystyvät sopimaan yhteisestä ohjelmasta. Ja jos hallituspuolueilla on takanaan parlamentin enemmistö, äänestäjien tahdon voi sanoa toteutuvan.
Silti Virossa nähtyjä kuvioita uutta hallitusta muodostettaessa voi sanoa erikoisiksi.
Maaliskuun alun parlamenttivaaleissa suurimmaksi puolueeksi ylsi reformipuolue. Se lisäsi kannatustaan 29 prosenttiin ja sai 34 edustajaa 101-paikkaiseen riigikoguun. Pääministeripuolue keskusta tuli toiseksi jääden 23 prosenttiin.
Viime perjantaina presidentti Kersti Kaljulaid antoi hallitustunnustelijan tehtävän reformipuolueen puheenjohtajalle Kaja Kallasille. Ja vain vuorokautta myöhemmin virolaisittain vasemmistoon kuuluva keskusta, konservatiivinen isänmaa-puolue ja laitaoikeistolainen ekre tulivat julki ja kertoivat sopineensa enemmistöhallituksesta.
Nyt Virossa seurataankin näytelmää, jossa Kallas saamansa roolin mukaan pyrkii muodostamaan hallituksen riigikogun viidenneksi suurimman puolueen sosiaalidemokraattien kanssa. Ja jos perustuslain nuotituksen mukaan edetään, tästä hallituspohjasta äänestään kohta riigikogussa.
Kallas ja demarit tuskin käyvät hallitusneuvotteluja suuren innostuksen vallassa, kun tiedossa on, että enemmistöä ei tälle pohjalle ilman merkittäviä puolueloikkauksia Tallinnan Toompealla löydy.
Sen jälkeen hallituksen muodostamisen vastuu siirtyykin keskustan puheenjohtajalle, joka on virkaa tekevä pääministeri Jüri Ratas. Ja hänen ajamalleen pohjalle on enemmistö jo olemassa.
Hallitusta, jonka Ratas on saamassa johdettavakseen, voi kutsua hybridiksi. Etenkin keskustan ja kansallismielisen ekren liittoutuminen on kuin panisi samaan tankkiin kahta eri polttoainetta ja toivoisi, että moottori toimii.
Kaikki eivät tähän usko. Näkyvä keskustapoliitikko Raimond Kaljulaid hyppäsi protestina kyydistä jo ennen liikkeelle lähtöä.
Iso hämmästyksen aihe Virossa on esimerkiksi se, miten keskustan ja ekren jyrkät näkemyserot suhteessa Viron venäläisvähemmistön oikeuksiin voi sovittaa yhteen. Monet venäjänkieliset ovat tähän asti äänestäneet keskustaa nimenomaan sen kielipoliittisten näkemysten takia.
Ekre taas on ajanut viroa koulujen ainoaksi kieleksi. Näiden kahden puolueen liitto onkin valtava pettymys monille keskustan venäjänkielisille äänestäjille.
Ekre on jo vaalien jälkeen loiventanut jyrkimpiä kantojaan, mutta esimerkiksi puolueen parlamenttiryhmän jäsenenä on henkilö, joka on avoimesti osoittanut natsisympatioita. Ei siksi ihme, että presidentti Kaljulaid varoitti riigikogussa viime viikolla Viroa arvojen kriisistä, joka voi johtaa myös demokratian kriisiin.
Tällä hetkellä ekre on 18 prosentin puolue, ja ne lukemat joutuvat hallitusvastuussa varmasti koetukselle. Sen takia Viron liukumista Unkarin tai Puolan tielle ei toistaiseksi ole tarvetta pelätä.
Korjattu 10.4. kello 9.20. viimeisen kappaleen prosenttiluku kymmenestä 18:aan.