Saksan ja Ranskan johtajat saivat lauantaina tukea yritykselleen ratkaisun löytämisestä Ukrainan sotaan. Toiveet eivät kommenteissa kuitenkaan olleet erityisen korkealla, ja tähän ryhmään kuuluivat myös itse rauhanvälittäjät.
– On epävarmaa, johtaako tämä menestykseen, mutta minun ja Ranskan presidentin (Francois Hollande) mielestä tätä kannattaa ehdottomasti yrittää, Merkel kertoi Münchenin turvallisuuskonferenssissa.
Hollanden mukaan kyseessä on yksi viimeisistä tilaisuuksista konfliktin ratkaisemiseksi. Hänen mukaansa rauhansopimuksen syntymisen vaihtoehto on selvä: sota.
Presidentti Sauli Niinistö arvioi Yhdysvaltojen harkinnan aseavun antamisesta Ukrainalle herättäneen Eurooppaa yrittämään vielä kerran rauhansopimusta.
– Mitään suurta optimismia ei selvästi haluta luoda. Yhtä selvää on, että mitään ei ole myöskään menetetty, Niinistö sanoi toimittajille Münchenissä.
Suureen toiveikkuuteen ei nähnyt aihetta myöskään ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.). Hän arvioi Saksan ja Ranskan johtajien laittaneen "diplomaattipuolella nyt kaiken peliin".
– Siinä oli vähän sellaista tuntumaa, että nyt oli viimeinen mahdollisuus ennen kuin konflikti eskaloituu (voimistuu), Tuomioja arvioi STT:lle.
Rauhantunnustelujen etenemisestä odotettiin lisää tietoa sunnuntaina, kun osapuolten oli määrä jatkaa keskusteluja puhelimitse.
"Venäjä ei menettäisi kasvojaan"
Suomalainen Venäjä-tutkija Hanna Smith näki kehityksessä toivonkipinän. Hän muistutti Merkelin todenneen, että Euroopan turvallisuutta halutaan rakentaa yhdessä Venäjän kanssa, ja korostaneen Venäjän roolia kansainvälisissä kysymyksissä, kuten Syyrian kriisin ratkaisussa.
Nämä kaksi kysymystä ovat Smithin mukaan olleet viime vuodet Venäjän turvallisuuspolitiikan keskeisiä tavoitteita, vaikkeivät suoraan Ukrainaan liitykään.
– Merkelin muotoilu on rakentava, ja siinä annetaan Venäjälle statusta, jota se on halunnut. Tämä voi oikeasti olla yksi niistä tuloksista, joihin on tultu Moskovassa, Smith pohtii.
– Näillä eväillä Venäjä voi hyvin omassa mediassa näyttää "voittajalta" ja vahvalta. Tässä ei menetetä kasvoja, mikä on ollut ykkösasia Venäjälle ja Putinille
Naton sotilaskomentaja Philip Breedlove muistutti Münchenissä, ettei lännen kuitenkaan tule rajata pois sotilaallista ratkaisua Ukrainassa. Amerikkalaiskenraali tarkensi, ettei hän tarkoittanut joukkojen lähettämistä maahan vaan esimerkiksi aseapua.
Tutkija Hanna Smith ennustaa rauhantunnustelujen epäonnistumisen johtavan konfliktin kärjistymiseen ja pitkittymiseen. Samalla johtajuus siirtyy Saksalta takaisin Yhdysvalloille, jossa paine aseavun antamiseksi Ukrainalle kasvaa.
Ulkoministeri Tuomioja ei usko, että konflikti huonoimmassakaan vaihtoehdossa leviäisi Ukrainan rajojen ulkopuolelle.
Presidentti Niinistö puolestaan ennusti pakotteiden eli sanktioiden kiristyvän, jos separatistit jatkavat alueiden valtaamista.
– Silloin on sanktioissa etenemisen aika eikä pelkästään nimilistoilla. Sanktiopuolella on varsin kovia aseita, erityisesti finanssipuolella, Niinistö sanoi.