Poliitikkojen keräämät arkistot kulkeutuvat hyvin sekalaisesti eri arkistoihin. Oulun maakunta-arkiston johtaja Vuokko Joki sanoo, että maakunta-arkistoon saadaan paljon sellaisten poliittisten henkilöiden arkistoja, jotka ovat olleet paikallisen tason vaikuttajia, ei niinkään valtakunnan politiikkoja.
Kerttu Saalastin poliittisen toiminnan arkiston saaminen Ouluun on Joen mielestä merkittävä lisä. Tunnettujen poliitikkojen aineistoa maakunta-arkistossa on muun muassa J. Juhani Kortesalmelta, Erkki Koivistolta ja Kerttu Hemmiltä. Lisäksi Joki mainitsee oululaisen ammattiyhdistysaktiivin Tauno Sutisen, jonka arkisto sisältää paljon poliittista materiaalia.
Joki huomauttaa, että monet merkittävät poliitikot ovat luovuttaneet tietoja Kansallisarkistoon tai puoluetaustaisiin arkistoihin, kuten työväenpuolueiden historiaa kerääviin Suomen työväen arkistoon (sd.) ja Kansanarkistoon, keskustaan ja sen edeltäjän maalaisliittoon keskittyvään Keskustan ja maaseudun arkistoon tai kokoomuksen Porvarillisen työn arkistoon.
Tytti Isohookana-Asunmaalla on kotonaan pitkän vinttikomeron täydeltä arkistoja eduskuntavuosilta 1983--2003 ja kulttuuriministerikaudelta Esko Ahon (kesk.) hallituksessa vuosina 1991--95. Vuokko Joki näkisi mielellään, että Isohookana-Asunmaa itsekin luovuttaisi arkistot aikanaan maakunta-arkistolle.
Isohookana-Asunmaa puolestaan pohtii, että Ahti Pekkalan (kesk.) arkistot voisivat tuottaa mielenkiintoista tietoa siitä huolimatta, että hän kirjoitti puheitaan erittäin vähän. "Paavo Väyrysen (kesk.) arkisto on mielenkiintoinen, vaikka mies itse väittää kaiken aineiston löytyvän kirjoistaan", Isohookana-Asunmaa arvelee.
Maakunta-arkistoon talletettu materiaali on periaatteessa kaikkien käytössä. Tietystä materiaalista saattaa olla käyttörajoituksia määrättynä aikana. Joki kertoo, että omaiset voivat esimerkiksi haluta, että vanhempien rakkauskirjeet ovat lukittuina 20 vuoden ajan arkistoon luovuttamisesta.