Ruotsinkieliset kunnallispoliitikot kokevat syrjintää tietyissä kaksikielisissä kunnissa. Moni ruotsinkielinen kunnanvaltuutettu tuntee itsensä pakotetuksi käyttämään suomea. Suomeksi puhuminen voi kuitenkin olla hankalaa varsinkin silloin kun aihe on monimutkainen.
Poliitikoilla on lain takaama oikeus käyttää omaa äidinkieltään kunnan luottamustehtävissä. Ruotsin kieleen ei kuitenkaan aina suhtauduta myönteisesti.
- Laki on tämän suhteen yksiselitteinen. Kunnan luottamushenkilöillä on yhtäläinen oikeus käyttää äidinkieltään kuin kansanedustajilla, muistuttaa hallitusneuvos Paulina Tallroth oikeusministeriöstä.
Esimerkiksi Särkisalon ja Pyhtään kaksikielisissä kunnissa kokouspöytäkirjat ovat pelkästään suomeksi. Näillä kahdella kunnalla on myös pelkästään suomenkieliset verkkosivut.
Suomenruotsalaisille kansankäräjille tulee päivittäin valituksia ruotsinkielisiltä ihmisiltä. Useimmiten he ovat tavallisia kansalaisia, kunnallispoliitikot ottavat yhteyttä harvemmin.