Jäämeren rataa ei kannata rakentaa, sanoo tutkija Tuomas Kiiski.
– Jos halutaan työllistää hetkeksi, niin miksipä ei. Mutta kannattavat infrahankkeet kannattaisi rakentaa ensin. Jäämeren rata ei ole lähivuosikymmenien juttu, asiaan perehtynyt Kiiski tyrmää.
Junayhteys Pohjois-Suomesta Jäämeren rannalle nousi esiin viikonloppuna, kun Sdp:n uudelleen valittu puheenjohtaja Antti Rinne mainitsi sen linjapuheessaan. Hanke ponnahtanee keskusteluihin Suomen toukokuussa alkavan arktisen neuvoston puheenjohtajuuden myötä.
Myös liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on kertonut, että hallitus aikoo selvittää radan rakentamista.
Kiiskin viime viikolla hyväksytty väitöskirja käsittelee kauppamerenkulun edellytyksiä Pohjoisreitillä, joka on Koillisväylän Venäjän puoleinen osuus. Koillisväylästä on pitkään kaavailtu uutta laivaväylää Euroopan ja Aasian välillä. Samalla Suomi junaratoineen saisi palan valtavasta rahtipotista.
Kiiskin mukaan sellaista on turha toivoa. Esimerkiksi Venäjällä on jo myönnetty, että säännöllinen linjaliikenne jäisillä vesillä ei kannata.
Kiiski vertaa Koillisväylää bussireittiin, jolla bussit eivät pysty pitämään aikatauluista kiinni, kyyti on kallista ja saastuttavaa, eikä matkustajiakaan mahdu kyytiin saman verran kuin kilpailijoilla. Toisin sanoen Koillisväylä tuskin pärjää pitkään aikaan kilpailussa muille reiteille Euroopan ja Aasian välillä.
Olosuhteet tekevät Koillisväylästä hankalan. Suezin kanavan kautta Aasiaan päästään isommilla laivoilla. Junayhteys Kiinaan taas on reittinä nopeampi.
Kiiskin mukaan tilanne voisi muuttua, jos ilmastonmuutos saa Koillisväylän pysymään pitkäaikaisesti sulana. Mutta niin ei kukaan toivo tapahtuvan. Siinäkin tapauksessa pitäisi miettiä, vaarantaako laivaliikenne liikaa arktisen alueen herkkää luonnontasapainoa.
