Hallitusneuvottelijat saavat tänään maanantaina valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtaman työllisyystyöryhmän loppuraportin uuden hallitusohjelman työstökoneeksi. Julkisuudessa jo kertaalleen käsitelty työryhmän kovin rohto, työttömyysturvan ehtojen kiristäminen, oli asia, joka aiheutti myös työryhmän sisällä eniten eripuraa.
Työryhmän näkemyksen mukaan vain järeällä toimintapatteristolla tarjotaan keinoja, joilla saadaan tuloksia aikaan. Lapin TE-keskuksen johtajan Pirkko Saarelan mukaan keinovalikoiman toteutus siirtyy poliitikkojen tehtäväksi, sillä ehdotetut toimenpiteet edellyttävät muutoksia lainsäädäntöön.
Kokonaispakettia
ei saa hajottaa
Tehcnopolis Oyj:n toimitusjohtaja Pertti Huuskonen varoittaa, että esitysten vesittäminen kompromisseiksi heikentäisi lopputulosta. Työryhmän työ antaa Huuskosen mielestä hyvän pohjan uuden hallituksen hallitusohjelmalle.
Huuskosen mukaan työryhmän esitys on kokonaispaketti, monialainen kokonaisuus, jonka osat tehostavat toisiaan. Jos sieltä irrotetaan osia ja niitä laimennetaan, on Huuskosen mukaan vaarana, että teho jää heikoksi ja tavoitteet jäävät toteutumatta.
Huuskosen mukaan monet ehdotukset merkitsevät paluuta parinkymmenen vuoden takaiselle linjalle, nykyisen kansalaispalkkajärjestelmän sijaan. Huuskonen ottaa avuksi vertauksen; avantoon pudonneen ei ole järkevä lähteä kylmissään etsimään uutta reittiä, vaan viisainta on palata takaisin.
Huuskonen korostaa, että ehdotettuja toimia ei ole tarkoitettu pantavaksi käytäntöön välittömästi. Myös Saarela korostaa, että uudistukset on tarkoitus toteuttaa vuosikymmenen loppuun mennessä.
"Ei ole realistista, että mutkat oikaistaan hetkessä", Huuskonen toteaa.
Huuskonen pitää uudistuslinjaa välttämättömänä, vaihtoehtoja ei ole, jos hyvinvointiyhteiskunta aiotaan säilyttää.
"Suomalaiset käyvät koulua pitkään, pitävät sen jälkeen pari välivuotta, opiskelevat pitkään ja poistuvat työelämästä aikaisin ja elävät vielä pitkään. Kuka tämän maksaa?" Huuskonen toteaa.
Työttömyysturvan
kesto puhutti jäseniä
Työttömyysturvan kestoa lukuunottamatta työryhmän jäsenet pääsivät yhteisymmärrykseen kivuttomammin.
Työttömyysturvan keston vaihtoehtona oli nykytilanteen säilyttäminen.
Saarelan mukaan työryhmän lähtökohtana oli kokonaispaketti. "Jos kokonaisuuden haluaa pitää kasassa, on kaikki nieltävä. Tarjolla on sekä hunajaa että käärmekeittoa"; Saarela toteaa.
Saarelan mukaan on selvää, että jos työttömyystuki katkaistaan, on niille ihmisille, jotka eivät vapailta markkinoilta saa töitä, järjestettävä työtä.
Tähän liittyy työryhmän esitys, jossa työtön 500 työttömyysturvapäivän jälkeen siirtyy työvoiman kehittämiskeskuksen asiakkaaksi, jossa tarjolla on koulutusta tai tukitöitä.
Työryhmän ehdotuksen mukaan työttömyysturvan kesto olisi 500 päivää ainoastaan niiden työttömien kohdalla, joilla on 15 vuoden työura takanaan.
Nykyinen työssäoloehto oikeuttaisi jatkossa enää 200 työttömyysturvapäivään.
Mallia on haettu niistä Euroopan maista, joissa rakennetyöttömyyteen puuttuminen on tuonut tuloksia. "Maissa, joissa on uskallettu tehdä radikaaleja vetoja, on myös onnistuttu", Saarela toteaa.
Työttömyyden nujertamiskeinoina on käytetty vero- ja tulopolitiikkaa tai työvoima- ja työmarkkinapolitiikkaa niin, että rakenteet ovat muuttuneet. "Tanskasta, Irlannista ja Hollannista ei ole kuulunut kapinaa", Saarela toteaa.
Kiivastahtista työskentelyä
Syyskuussa asetetun työllisyystyöryhmän työnteko on ollut varsin kiivastahtista. Kokouksia on ollut kerran viikossa.
Viimeinen yhteiskokous viikko sitten maanantaina kesti kahdeksan tuntia. Lopullista esitystä hiottiin vielä viime keskiviikkona nykyaikaisen tiedonvälitystekniikan keinoin.
Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) asetti syyskuussa työryhmän, jonka tehtävän oli esittää talous- ja työvoimapoliittiset linjaukset, joilla työllisyysaste voidaan nostaa 75 prosenttiin ja samalla laskea työttömyysaste viiteen prosenttiin. Väliraportti julkaistiin tammikuussa.
Loppuraportti luovutetaan tänään maanantaina toimitusministeristön pääministeri Paavo Lipposelle.