Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini pelkää, että poliitikkojen ansoittaminen yleistyy Suomessa. Soinin mukaan ainakin Britanniasta ja Ruotsista on esimerkkejä tapauksista, joissa joku henkilö tekeytyy toiseksi persoonaksi ja yrittää provosoida poliitikkoa mukaan arveluttaviin keskusteluihin tai toimiin.
– Tarjotaan esimerkiksi vaalirahaa ja kuvataan salaa tämä tapahtuma. Tai tullaan esimerkiksi vaalikojulle mikitettynä ja aletaan puhua aivan puuta heinää ja katsotaan, lähteekö poliitikko siihen mukaan. Sellainen ei ole reilua.
Soinin mielestä poliitikon pitää aina pystyä vastaamaan suorilta jaloilta ja reilusti esitettyihin kysymyksiin. Hän pitää epäreiluna tilannetta, jossa poliitikko ei tiedäkään kenen kanssa hän keskustelee.
– Se on moraalisesti väärin. Todella ikävää, jos poliitikko joutuisi jokaiseen keskusteluun lähtiessään miettimään, onko vastapuolella esiintyvä henkilö todella se, joksi hän esittäytyy.
Journalismin päivillä poliitikkojen ansoittamisesta puhunut Soini sanoo joutuneensa itsekin sellaisen kohteeksi vuoden 2007 vaalien alla.
– Kiersin silloin laajasti Itä-Helsingissä. Silloin maahanmuuttoon liittyvät kysymykset olivat aika paljon esillä. Olin Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa, jossa juttusille saapunut henkilö alkoi voimakkaasti kritisoida vallitsevaa maahanmuuttotilannetta ja alkoi käyttää kieltä, joka ei ollut sopivaa.
Soini uskoo, että henkilön tarkoitus oli saada hänet käyttämään samanlaista kieltä.
– En minä tietenkään sellaiseen lähde mukaan. Sain sitten tiedon, että henkilö oli kävellyt kauemmas ja vetänyt mikit pois kulman takana.
Soinin mukaan hänelle on viritelty samanlaisia ansoja myös sähköpostin välityksellä.
– Jotkut saamani sähköpostit ovat sellaisia, että perusteltua olettaa, ettei minulle normaalielämässä kukaan sillä tavalla kirjoittaisi.
Mikä taho tällaisia ansoituksia voisi tehdä?
– Sitä on vaikea sanoa.
Eikö se palvele kansalaisia, että esimerkiksi toimittaja saa vaaleihin ehdolle lähteneen todelliset mielipiteet esille tarvittaessa vaikka esiintymällä toisena henkilönä?
– Silloin toimittajalla on joku missio. Toimittajilla on selvät pelisäännöt ja haastatteluissa pistetään lujille, mikä kuuluukin asiaan. Mutta että tietoisesti johdetaan harhaan, se johtaa siihen, että ihmiset eivät kohta uskalla puhua mitään.
Soini painottaa, että poliitikkojen omat hölmöilyt pitää ehdottomasti tuoda mediassa esille.
– Sehän on palvelus demokratialle. Mutta jos kytätään tai provosoidaan, en ymmärrä, kenen asiaa se pidemmän päälle ajaa.
Soinin mielestä esimerkiksi tekstiviestien pitäisi olla luottamuksellinen viesti kahden ihmisen välillä.
– Sellaisessa saattaa harkintakyky pettää ja tulee viestiteltyä roisimmin. En pidä sitä reiluna, että sellaiset tekstit päätyvät lehtiin.
Soini sanoo, että internetin myötä politiikasta on tullut paljon aiempaa raaempaa.
– Monet eivät tajua, kuinka kovaa leikkiä tämä on. Julkisuus on päivittäistä ja kokoaikaista. Ja Youtubeen voidaan ladata kaikkea valetta. Eikä sille voi mitään. Viitsivätkö ihmiset lähteä politiikkaan, jos on koko ajan ikään kuin ajojahti päällä.
Journalistin ohjeet sallivat haastattelujen tai tiedon hankinnan myös tavallisuudesta poikkeavin keinoin, jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää.