Oululaisilla kunnallispoliitikoilla on juhlan aika. He pääsevät tekemään juuri sitä, mihin he ovat pyrkineet.
He pääsevät päättämään kaikkien meidän oululaisten yhteisistä asioista.
Nyt otetaan poliitikosta mittaa.
Kaupungintalo on viimeinkin heittänyt haasteensa. Uudella palvelumallilla kaupungin pitäisi säästää 290 miljoonaa euroa vuoteen 2020.
Kun kaikki temput on seitsemän vuoden aikana tehty, meillä oululaisilla pitäisi mennä nykyistä paremmin.
No, jos ei ihan paremmin, niin ainakin halvemmin. Jospa tässä päästäisiin nauttimaan veronkevennyksistä?
Pari viikkoa sitten elin todellisia kauhun hetkiä.
Luulin kaupunginhallituksen halvaantuneen, ainakin menettäneen täysin toimintakykynsä.
Odottelin seitsemän tuntia kaupunginhallituksen kokousta päättyväksi. Listalla ei ollut isoja asioita. Kokouksessa oli väännetty tunteja 250 000 euron kerhomaksuista.
Jos kaupunginhallitus kykenee tekemään 250 000 euron ratkaisun viikossa ja kokouksia on vuodessa 40, meillä oululaisilla voi olla päätös Oulun palvelumalli 2020:sta vuonna 2042.
Tuohonkin tulee pakosta pari vuotta lisää, kun huomioidaan poliitikkojen ja muiden osallistujien kokouspalkkioiden kustannusvaikutukset.
Siinä jahkaillessa ehtii palaa jälleen miljoonia euroja.
Kaupungin henkilöstö on pannut merkille poliitikkojen suuren työmäärän ja ajankäytön.
Henkilöstö arvostelee poliitikkoja runsaasta ja pitkällisestä kokoustamisesta sekä tietysti sitä suuremmista palkkioista.
”Teepä siitä juttua. Monta vuotta on jauhettu, mutta mitään ei ole tehty. Nyt ollaan sitten ottamassa meidän ansaitsemia lomarahoja.”
Toden totta on tässä pidetty seminaaria jos toista. Seminaaripaikkojen valinnassa on käytetty mielikuvitusta.
Kahvia, leivoksia ja pientä suolapalaa on uponnut suihin. Saamme pian niitä Oulusta puuttuvia raskaansarjan poliitikkoja.
Heille olisi valtakunnallisesti kysyntää ja käyttöä.
Ankarassa poliitikkojen arvostelussa on hyvä huomata, että demokratia on arvokas asia. Siitä kannattaa maksaa.
Maailmassa on valtioita, joissa ei keskustella eikä makseta lomarahoja. Valtio kyllä tarjoaa kansalaisille lomaleirejä, mutta sellaisia leirejä me oululaiset emme kaipaa.
Ei tuomita kokouksia ja seminaareja, mutta meillä on lupa odottaa päätöksiä.
Poliitikkojen pitää tehdä Oulun kaupungin taloutta koskevat ratkaisut nyt. Niitä ei voi venyttää tulevaisuuteen.
Mitä kauemmin oululaiset joutuvat odottamaan päätöksiä, sitä kipeämpiä ne tulevat olemaan. Se ei ole hyvä asia.
Kaupunki ei ole vielä konkurssissa eikä edes polvillaan. Järkevillä ratkaisuilla Oululla ja oululaisilla on mahdollisuus pärjätä.
Kaupungintalo on pistänyt tämän paketin hinnaksi 290 miljoonaa euroa. Päättämättömyydellä hintaa tulee lisää vähintään 50 miljoonan euron vuosivauhdilla.
Tiukka, napakka paketti on aina parempi vaihtoehto kuin laaja pussillinen veteliä kompromisseja.
Ollaan muutama vuosi ilman karamellia. Kehitetään Ouluun hyvinvointikeskusten verkko.
Perustetaan niitä hyvinvointipisteitä, joissa ihmistä on kuunnellaan ja autetaan pienimmissäkin asioissa.
Yksinäisyys on karu juttu. Siinä alkaa kuulla omituisia ääniä ja löytää itsestään mitä kummallisimpia vaivoja.
Silloin tulee turhaa asiaa lääkärille. Se maksaa kaikille.
Ennen tätä yleistä vaivaa sanottiin luulotaudiksi. Nyt sillä on varmasti jokin hienompi nimi.
Kirjastojen ja asukastupien yhdistäminen voi olla toimiva ratkaisu, jopa ihanteellinen.
Se toimii lääkkeenä yksinäisyyteen ja luulotautiin.