Poliisiylijohtaja Markku Salmiselle vietiin tieto Pasilan putkapahoinpitelystä jo ennen kuin asiasta nousi julkisuudessa kohu. Poliisiylijohtajan alainen kertoo vieneensä valtakirjan ja asiaa valottavan paperin Salmiselle lähes kuukautta ennen kohua.
Salminen sanoo saaneensa vain avoimen asianajovaltakirjan allekirjoitettavaksi ilman mitään selityksiä ja lukeneensa tapauksesta vasta myöhemmin lehdestä.
Salminen valtuutti Suomen valtion edustajan putkapahoinpitelyn syyskuiseen oikeudenkäyntiin. Kun vartija-vahtimestarin rikossyytteet tulivat tämän kuun alussa julkisuuteen, poliisiylijohtaja sanoi olevansa tyrmistynyt siitä, ettei tieto ollut kulkenut lainkaan poliisiylijohdolle.
"Ei hyvältä näytä. Tämä on vuoden vanha tapaus, josta ei ole mitään kuulunut aiemmin", Salminen sanoi STT:lle tuolloin.
Helsingin poliisin vartija-vahtimestari tuomittiin pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hän löi putkaan tuotua miestä voimakkaasti kasvoihin reilu vuosi sitten.
Näkikö Salminen haasteenkin?
Sisäministeriön poliisiylitarkastaja Jouni Välkki sanoo vieneensä Salmiselle valtakirjan allekirjoitettavaksi. Välkin mukaan poliisiylijohtajalle vietiin myös paperi, jossa kerrottiin uhriksi epäillyn miehen nimi ja että tämä vaatii valtiolta korvauksia vammoista, jotka hän katsoo Helsingin poliisilaitoksen vartijan hänelle aiheuttaneen.
"Sisäministeriöön saapui valtiolle tullut haaste. Yleensä teen paperit, ja siinä on sitten kaikki samassa nipussa", Välkki sanoo.
Hän ei kuitenkaan muista varmasti, näytettiinkö Salmiselle pahoinpitelyjutun haastetta.
"Asiakirjat on yleensä aina kasassa, kun niitä käsitellään. Ei niitä ole tapana ripotella sinne tänne."
Salminen vakuuttaa, että avoimien asianajovaltakirjojen allekirjoittaminen on aivan mekaaninen toimenpide.
"Osa on siviilisiä ja osa muita. Kirjoitan niitä aika paljon."
Välkki kertoo, että Salmiselle viedään avoimia asianajovaltakirjoja allekirjoitettavaksi 2-3, korkeintaan neljä vuodessa.
"En tiennyt tarkoitusta"
Salminen sanoo, ettei hän tiennyt, mihin valtakirjaa oli tarkoitus käyttää.
"Ei sitä ole siinä sen enempää selvitelty. En muista edes tuollaista tapausta. On hyvin mahdollista, että olen vetänyt valtakirjaan nimeni, mutta silloinhan sen asian hoito on siirtynyt valtakirjan saajalle."
Suomen valtiota edusti Helsingin käräjäoikeudessa rikostarkastaja, varatuomari Kari Rauramaa. Hän ei halunnut puhua siitä, miten poliisiylijohtaja valtuutti hänet edustamaan valtiota, mutta ei olisi tiennyt tapauksesta mitään.
"Mä en vastaa tuohon kysymykseen. En halua sanoa mitään."
"Kyllähän kysellä voisi"
Tiedon olisi pitänyt kulkea Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikoselle ja ministeriöön poliisisääntöjen mukaisesti. Näin ei käynyt.
"Tapaus on senkaltainen, että siitä pitää tulla minulle ohjeiden mukaan ilmoitus. Systeemi ei ole niin, että minä alan kysellä erikseen", Salminen sanoo.
Valtakirja ei Salmisen mukaan herättänyt hänessä kysymyksiä. "Kyllähän tätä kysellä voisi, mutta kuten sanottu niin systeemi on toinen."