Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mielestä rattijuopumusraja pitäisi laskea nykyisestä 0,5 promillesta 0,2 promilleen. Vesiliikenteessä sopiva raja olisi Paateron mukaan 0,5 promillea. Nykyisin ruorijuopumuksen raja on yksi promille.
Rattijuoppojen osuus liikenneonnettomuuksien aiheuttajana on kasvanut samalla, kun onnettomuudet ovat muuten vähentyneet. Rattijuoppo on osallisena noin joka neljännessä kuolemaan johtaneessa tieliikenneonnettomuudessa.
Tutkimusten mukaan tieliikenteessä noin joka 700:s kuljettaja ylittää nykyisen rajan. Joka 150:s ajaa 0,1 - 0,49 promillen humalassa. Vesiliikennejuopumuksesta epäiltyjen osuus on ollut viimeisen viiden vuoden aikana noin kaksi prosenttia.
Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan maantie- ja vesiliikenneturvallisuutta voidaan parantaa tehokkaasti promillerajoja laskemalla.
"Suomessa puhallutetaan kansainvälisesti vertailtuna eniten ajoneuvojen kuljettajia suhteessa ajokortillisiin henkilöihin, vuosittain lähes kaksi miljoonaa kuljettajaa. Siitä huolimatta tällä ei saada aikaan riittävää ennalta estävää vaikutusta", pohtii poliisiylijohtaja Mikko Paatero.
"Promillerajan laskemista puoltaa moni seikka, mutta ennen päätöksen tekemistä, monia asioita täytyy tarkkaan miettiä ja ottaa huomioon", sanoo Paatero.
Rattijuopumusrajan alentaminen edellyttää muun muassa siirrettävien tarkkuusalkometrien ja ajoneuvotietokoneiden hankkimista poliisiautoihin.
Ruotsissa ja Norjassa on alemmasta promillerajasta saatu myönteisiä kokemuksia. Ruotsissa raja laskettiin 0,2:een vuonna 1990 ja Norjassa vuonna 2001. Norjan poliisin mukaan rattijuoppojen määrä väheni yhdessä promillerajan laskemisen kanssa. Alkoholin kulutuksen kasvu ei ole myöskään näkynyt Norjassa rattijuoppojen määrän lisääntymisenä.