Orimattilan tapaus on tänä vuonna kolmas, jossa ihminen on kuollut poliisin aseenkäytön seurauksena. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen uskoo, että kyseessä on tilastollinen piikki.
Koulutus, ohjeistus, aseenkäyttölainsäädäntö tai poliisin aseenkäyttölinja eivät hänen mukaansa ole mitenkään muuttuneet.
Kolehmainen kertoo, että tuoreen tapauksen jälkeen tietenkin tutkitaan, onko tällä vaikutuksia ohjeistukseen ja koulutukseen. Näin tehdään hänen mukaansa jokaisen tapauksen jälkeen.
– Joka kerta nämä (tapaukset) käydään huolellisesti läpi ja tehdään tarvittavat muutokset, jos huomataan, että vaikkapa ohjeistus kaipaa jotain uudistamista.
Poliisi turvautuu Kolehmaisen mukaan aseeseen viimeisenä keinona.
– Tavoitteena ei ole ihmisen surmaaminen, vaan kohdehenkilön toiminnan pysäyttäminen. Poliisin voimankäyttötilanne perustuu poliisilakiin ja rikoslain hätävarjelutilanteeseen. Nämä ovat ne kaksi vaihtoehtoa, milloin poliisi käyttää ampuma-asetta.
Näissä tapauksissa poliisi on käyttänyt asetta
Toukokuussa poliisi ampui miestä jalkaan Helsingissä. Tällöin kyse oli siitä, että poliisi tavoitteli etsintäkuulutettua henkilöä, joka yritti paeta ja uhata poliisia sekä teräaseella että kaasusumuttimella.
Huhtikuussa poliisi ampui Lahdessa aggressiivisesti käyttäytynyttä miestä kohden. Poliisi kertoi tuolloin, että se sai hälytyksen yksityisasuntoon, jossa riehunut mies hyökkäsi myös poliisia päin.
Maaliskuussa poliisi käytti ampuma-asetta Petäjävedellä, jolloin mies kuoli. Poliisin mukaan mies oli uhannut ampua poliisin.
Helmikuussa poliisi ampui puukotuksesta epäillyn miehen Tuusulassa.
Viime vuonna Oulun niin sanottu kirvessurmaaja sai surmansa poliisin luodista.
Poliisi käyttää asetta vuosittain parisenkymmentä kertaa, usein varoituslaukauksiin.